Selvitys pykälien käytöstä ei vieläkään riittänyt Kittilän kunnanhallitukselle – syytettyjen aseman käsittely uuteen valmisteluun
Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala. (Kuva: Ville Miettinen)
Kittilän kunnanhallitus haluaa selvittää uudelleen, mitä kuntalain pykälää syytteessä olevien luottamushenkilöiden aseman käsittelyssä tulisi soveltaa.
Tätä varten Kittilä aikoo pyytää uutta lausuntoa asiantuntijalta, ennen kuin kunnanhallitus tekee seuraavan liikkeen asiassa. Lausunto pyydetään Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessorilta Terttu Utriaiselta.
Kittilässä oli jo lokakuun lopussa käytössään prosessioikeuden professorin Tuomas Huplin ja rikosoikeuden apulaisprofessorin Sakari Melanderin 16-sivuinen lausunto, jossa pykälien soveltamista käytäntöön perusteltiin vallitsevien olosuhteiden – luottamushenkilöiden aseman – ja voimassa olevan lain valossa.
Hupli ja Melander totesivat johtopäätöksessään, että syytteessä olevien luottamushenkilöiden pidättäminen luottamustoimesta on välttämätöntä kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi.
Kittilän valtuusto päätti lokakuun lopussa, että syytteessä olevia luottamushenkilöitä ei väkisin laiteta syrjään, vaan syytetyt ovat vain sivussa itseään koskevasta päätöksenteosta – kuten käytännössä ovat olleet tähän asti. Vain yksi syytetty halusi erota valtuustosta.
Valtiovarainministeriö odottaa Kittilän selontekoa päätöksentekonsa uskottavuudesta ja luotettavuudesta, ennen kuin selvityshenkilöt tarttuvat asiaan. Tätä odotellessa kunta voi vielä itse ryhtyä toimenpiteisiin.
Vs. kunnanjohtajan Sanna Ylinamman päätösesityksessä kunnanhallitukselle eilen ehdotettiin, että valtuuston päätöstä ei laitettaisi täytäntöön vaan valtuusto vielä käsittelisi asiaa.
Ylinamman esitys hävisi kunnanhallituksessa tehdylle vastaesitykselle, jossa asia palautetaan valmisteluun siksi aikaa, kunnes emeritaprofessori Utriaiselta on saatu selvitys. Kittilä haluaa kuulla Utriaisen kannan siihen, voiko valtuustokauden vaihtuminen tarkoittaa, että syytteet koskisivat ”luottamustoimen ulkopuolista toimintaa”, jossa tapauksessa syytettyjen asemaan voitaisiin soveltaa vähemmän puuttumisen periaatetta, kuten lokakuisessa valtuuston päätöksessä tehtiin.
Huplin ja Melanderin mukaan valtuustokauden vaihtumisella ei ole merkitystä eikä asiassa pitäisi olla epäselvyyttä.
Ylinamman päätösesitys pohjasi Huplin ja Melanderin lausuntoon ja lisäselvityksiin, joissa pykälien käytössä annettiin lisäohjeita.
Kunnanhallituksen puheenjohtajan Pekka Rajalan, kesk., mielestä luottamushenkilöitä ei voi ”hyllyttää”, kun ei ole tiedossa minkä rikoksen he ovat tehneet. Syytteiden perusteluja ei julkaista ennen oikeuskäsittelyä. Rajalan mukaan perusteluja tietämättä ei luottamushenkilöitä voi asettaa sivuun ja ottaa siitä vastuuta.
– En ole lakeja lukenut, mutta maalaisjärkeni sanoo, että en voi lähteä ketään tuomitsemaan, jos en tiedä mistä se on syytetty. Jos luottamustehtävästä hyllytetään, se on jo tuomio, Rajala kokee tilanteen.
– Näen tilanteen niin, että joko he [syytetyt] voivat itse lähteä syrjään, tai sitten valtiovarainministeriö tulee ja hyllyttää, jolloin asia on heidän vastuullaan.
Ylinampa ja Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmän edustajat kunnanhallituksessa jättivät eriävän mielipiteensä päätökseen.
Kysymys oikean pykälän soveltamisesta nousi esille kuntayhtymissä, missä syytteessä olevia valtuutettuja on yhtymävaltuustoissa ja -hallituksissa. Siellä ymmärrettiin, ettei syyte voi koskea luottamustoimessa tehdystä rikosta, koska asia ei koske kuntayhtymää, vaan peruskuntaa. Samanlainen tilannehan on peruskunnissakin, edellinen valtuustokausi, jossa rikosten väitetään tapahtuneen, on päättynyt. Uudessa luottamustoimessahan ei kukaan liene syyllistynyt mihinkään. Hyvä, että hankkivat ulkopuolisten ammattilaisten lausuntoja.
Harvinaisen kovapäisiä päättäjiä näyttää edelleen Kittilässä riittävän entisten puolustajiksi !
Näin tässä kävi; sotkua syntyi! Tuomiovallan rikoslakiin perustuvat ja hallintovallan lex Kitilän tulkinnanvaraiset säännökset ovat päällekkäin tässä casessa sovellettavia. Arvovallan säilyttämisen ja intohimojen ajamisen piirteitä ei tässä julkisuudessa ”tuomitusta” tapauksesta puutu!
Itsehallinnon oman harkinnan ja vaaliviran aseman pitäisi olla ministeriön ohjauksesta riippumatonta – asukkaiden perustuslaillista oikeutta paikallisten asioiden hoitoon.
Syytteiden yksilöinnin odottaminen ja niiden merkityksen arvio kunnan toiminnan uskottavuteen kuluu kunnan harkintaan. Vasta riippumaton tuomioistuin voi oikeusjärjestyksen mukaa ratkaista toimijoiden rikosten syyllisyyden.
Syyttömyysolettama on oikeusvaltion perustuslaillinen pyhä periaate, jota lex Kittilän ministerille ja ministeriön virkamiehille antama valtuutus helposti talloo.
Hallinnollinen päätös tässä oikeustapauksessa voi joutua ristiriitaan oikeuden tuomion kanssa. Miten sitten menetellään? Päättäjä kantaa vastuun päätöksistään, ministerikö siinä tapauksessa ottaa niskoilleen poliittisen- ja vahingonkorvausvastuun?
Hyvä kittiläläiset, jänghällä etelävihreän selkä notkuu ja mieli taittuu.