Selvitys samanaikaisesta toiminnasta luottamustehtävissä: Tulkinnalliset epävarmuudet ovat johtaneet korostuneeseen varovaisuuteen
Valtuutettu ei ole hyvinvointialueen aluevaltuustossa esteellinen yksinomaan sillä perusteella, että hän toimii kunnan tai kuntayhtymän luottamustehtävissä, tuoreessa selvityksessä kerrotaan. Kuva: Pixabay
Professori Janne Salminen teki oikeudellisen selvityksen luottamustehtävissä toimimisesta useilla eri tasoilla ja hän löysi tästä kokonaisuudesta kehittämisen varaa.
– Tulkinnalliset epävarmuudet ovat johtaneet korostuneeseen varovaisuuden noudattamisen suosittamiseen, mikä voi tarpeettomasti laajentaa esteellisyystilanteiksi hallinnossa arvioituja tilanteita.
Yleisesti katsotaan, että epävarmassa tapauksessa esteellisen henkilön on parempi olla ottamatta osaa asian käsittelyyn.
Lisäksi selvityksen toimeksiantajat – oikeusministeriö ja valtiovarainministeriö – huomauttavat tiedotteessaan, että hyvinvointialueet ovat olleet toiminnassa vasta vähän aikaa.
– Uusi on myös kunnan ja hyvinvointialueen luottamustehtävien yhteensovittamisen problematiikka, Salminen kirjoittaa selvityksessään.
– Hyvinvointialueiden toiminnassa ei vielä ole muodostunut täysin vakiintuneita ja yhtenäisiä käytänteitä. Ei myöskään ole samanlaista pitkäaikaista oikeuskäytäntöä esimerkiksi esteellisyyttä koskien kuin kuntien osalta.
Mahdollista lainvalmistelua edeltävästi onkin vielä seurattava oikeuskäytännön kehittymistä, Salminen painottaa.
Linjavetoja tarvitaan
Esimerkiksi kunnan luottamushenkilön toimiminen aluehallituksen jäsenenä päätöksentekijänä asioissa, joissa on kysymys esimerkiksi hyvinvointialueen palvelujen järjestämisestä yksittäisen kunnan alueella, voi synnyttää sellaisen erityisen syyn, joka vaarantaa puolueettomuuden.
– Havaintojeni mukaan toistaiseksi ei ole korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua, joka koskisi nimenomaisesti kunnan ja hyvinvointialueen luottamustehtävissä toimivan henkilön kaksoisroolin johdosta mahdollisesti aktualisoituvaa esteellisyyttä. Olisi hyvä, jos tällainen olisi käytettävissä.
Salmisen tekemän selvityksen keskiössä on ollut sen tarkastelu, millaisia vaalikelpoisuutta ja esteellisyyttä koskevia sääntelyjä lainsäädäntöön tällä hetkellä sisältyy. Erityisesti on tarkasteltu niiden perusteita.
Hyvinvointialueen esteellisyyssäännöksiä valmisteltaessa ei selvästi ole otettu huomioon hyvinvointialueiden ja kuntien luottamustehtävissä olevien henkilöiden kaksoisrooleja, selvityksessä arvioidaan.
Vaalikelpoisuussäännöksillä turvataan päätöksenteon puolueettomuutta siten, että muun muassa todennäköisimpiä eturistiriitatilanteita vältettäisiin jo ennakolta.
Vaikka esteellisyyssäännökset toteuttavat samaa tehtävää, ne eivät riitä puolueettomuusvaatimuksen huomioimiseksi silloin kun ongelma on rakenteellinen, tiedotteessa kerrotaan.
Osa isompaa kokonaisuutta
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoo, että professori Salmisen selvitys on osana laajempaa selvitystä usealla hallinnontasolla toimimisesta.
– Seuraavassa vaiheessa työryhmä tarkentaa toimielimiä koskevia tulkintoja henkilöstön osallistumisesta ja eri tasoilla keskeisissä rooleissa toimimisesta, jotta ne ovat käytettävissä, kun toimielimiä muodostetaan kevään vaalien jälkeen.
– Arviointi eri tasoilla luottamushenkilönä toimimista koskevista lainsäädännön muutostarpeista puolestaan valmistuu syksyllä, Ikonen lisää tiedotteen mukaan.
Vaalikelpoisuudesta ja esteellisyydestä
- Lainsäädännössä ei rajoiteta henkilön toimimista luottamushenkilönä usealla hallinnon tasolla, kansanedustajana, hyvinvointialueen ja kunnan luottamushenkilönä.
- Vaalikelpoisuudessa on kyse siitä, voiko henkilö olla ehdolla ja voidaanko hänet valita tiettyyn tehtävään tai toimielimeen.
- Vaalikelpoisuuden rajoitukset ovat poikkeus oikeudesta osallistua itsehallintoyhteisön hallintoon.
- Vaalikelpoisuutta on kuitenkin rajoitettu itsehallintoelimiäkin koskevassa sääntelyssä. Tämä koskee sekä kuntia että hyvinvointialueita.
- Esteellisyys puolestaan liittyy aina yksittäisen asian käsittelyyn viranomaisessa.
- Esteellisyyttä koskevat sääntelyt eivät luonnollisesti rajoita vaali- ja osallistumisoikeuksia kuten vaalikelpoisuuden rajoitukset.
- Esteellisyyttä koskevien säännösten on tarkoitettu toimivan yksittäistapauksellisesti asioiden valmistelun ja päätöksenteon yhteydessä.
- Runsaat esteellisyystilanteet toimielimissä haittaavat niiden toimivuutta ja saattavat viestiä rakenteellisista ongelmista.
Lähde: Janne Salmisen oikeudellinen selvitys, Samanaikainen toiminta luottamustehtävissä kotimaisen julkishallinnon useilla eri tasoilla.
Lue myös:
