Seura todellakin tekee kaltaisekseen, tajusi kunnanjohtaja Annu Räsänen Askolassa
Kunnanjohtaja Annu Räsänen ottaa rennosti Kuntalehden kuvauksissa, joita sattumalta ja sopivasti värittää yläkoululaisten liikuntatunti Askola-areenassa. Kuva: Laura Oja
Laura Oja, kuvat
Annu Räsänen heräsi aamuseitsemältä torstaina. Hän pani heti alkuun merkille sakean lumisateen, joka ennakoi hiihtokelien suotuisaa kehittymistä.
Hän kertoo aloittaneensa työt samalla, kun hörppi aamukahvia.
– Minulla on tapana katsoa sähköpostit aamiaispöydässä.
Äidin aamuihin kuuluvat 3-, 10- ja 13-vuotiaat lapset.
Koirakin on ulkoilutettava.
– Pitää katsoa, että lapset pääsevät kouluun.
Pienin lapsi tykkää halailla äidin kanssa. Perheenäiti vie kolmevuotiaan pienokaisen usein päiväkotiin ennen kuin hän suuntaa työpaikalleen.
– Minulta ei mene päiväkodista töihin kuin kymmenen minuuttia.
Elämä tuntuu hyvältä, kun saa tehdä sitä, mistä tykkää. Kuva: Laura Oja
”Aika paljon vientiä”
Annu Räsänen aloittaa työpäivänsä yleensä aamuyhdeksältä Askolan kirkonkylällä.
Tällä kertaa ei olla kunnanvirastossa, vaan Muovi-Heljanko Oy:n pihalla Askolan Monninkylässä.
Muutenkin tämä päivä poikkeaa totutusta, sillä Kuntalehden toimittaja on Räsäsen matkassa koko tammikuisen työpäivän ajan. Samalla jatkuu Kuntalehden sarja ”Päiväni johtajana”.
Askolan kunnanjohtajan päivän ensimmäinen tapaaminen alkaa, kun toimitusjohtaja Simo Heljanko toivottaa vieraat tervetulleiksi Muovi-Heljanko Oy:n tiloihin.
Täällä kelpaa olla.
– Askolan sijainti on hyvä yritykselle, joka vastaanottaa ja toimittaa ison määrän lähetyksiä jatkuvalla syötöllä, Heljanko näkee.
– Saamme raaka-aineita satamien kautta ja Ruotsiin on aika paljon vientiä.
Tavara liikkuu ympäri vuorokauden, sillä yhtiöllä on automaattivarasto.
– Hyvähän tästä on mennä lentokentälle, jonne on noin 35 minuutin ajomatka.
Askolassa asuva Heljanko on ylpeä kotikunnastaan.
– Monninkylästä, toimitusjohtaja painottaa.
Kunnanjohtaja selventää, että Askolassa on kaksi isompaa taajamaa.
– Monninkylä on vähän suurempi kuin Askolan kirkonkylä.
Yhdessä he vakuuttavat, että 4 660 asukkaan kunnassa on kaikin puolin vireää toimintaa.
– Se on aika huimaa, kun tuossa Monninkylän torilla on kesällä jokin tapahtuma, niin siellähän paljon enemmän väkeä kuin Porvoon torilla, Simo Heljanko sanoo.
Askolan naapurikunnat ovat Porvoon lisäksi Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen ja Pukkila.
Simo Heljanko kertoo kunnanjohtajalle, että jatkuvasti on kehitettävä jotain uutta ja parempaa, jotta kilpailukyky säilyy hyvänä. Kuva: Jouni Lampinen
Isoja investointeja
Aamukymmeneltä kunnanjohtaja ajaa Monninkylästä kirkonkylälle ja työhuoneelleen.
Hän keskittyy töihin koneellaan ja käy läpi muun muassa hyväksyntää odottavia laskua.
Ennen seuraavaa tapaamista hän ehtii kertoa, mikä tekee Askolasta nuorekkaan kunnan.
– 0–14-vuotiaita on Askolassa 16,5 prosenttia, mikä on enemmän suhteessa muihin ikäryhmiin kuin keskimäärin muissa pienissä kunnissa, Uudellamaalla tai ylipäätään koko Suomessa.
Askolan kunta investoi rohkeasti lasten ja nuorten koulutustarpeita ajatellen, hän lisää.
Kokonaisuudessaan investoinnit vuosina 2024 ja 2025 ovat talousarvion mukaan yhteensä 10 miljoonaa euroa.
Räsänen luotti Askolan tulevaisuuteen jo siinä vaiheessa, kun hänet valittiin kunnanjohtajaksi kesällä 2023.
– Ostettiin omakotitalo täältä.
Kunnan taloustilanne on Räsäsen mukaan kohtuullinen, vaikka tarkkana on oltava. Vuoden 2024 tilinpäätös oli alijäämäinen, ja alijäämäinen on myös vuoden 2025 talousarvio.
– Meidän pitää pystyä tekemään asioita tehokkaammin. Tähän panostamme tänä vuonna.
Askolan kunnanvirastoon Annu Räsänen saapuu yleensä noin yhdeksän aikoihin. Tällä kertaa hieman myöhemmin. Kuva: Laura Oja
Annu Räsänen käy läpi laskuja ja hyväksyy niitä. Kuva: Laura Oja
Areenan kokoinen yrittäjäsydän
Sitten Askolan kunnanjohtaja tapaa Hakevuoren toimitusjohtaja Reijo Wuorion lounas- ja sisustuskahvilassa Cafe Silja Mariessa.
Hakevuori on yksi Suomen suurimmista haketusyrityksistä.
Wuoriolla on monta muutakin rautaa tulessa sarjayrittäjänä. Hän on toiminut ”yrittäjänä käytännössä aina Askolassa”.
– Myrskylässä synnyin, tulin vuonna 1962 Askolaan ja olen käynyt välillä Porvoon puolella.
Wuorio ei uskalla väittää, että hän tuntisi paikat ja ihmiset kuin omat taskunsa Askolassa.
– Ei tuo itäpuoli, Myrskyläntien varsi, ole minulle niin kauhean tuttu.
Joka tapauksessa verrattain hyvin Wuorio tuntee ihmisiä Askolassa.
– Tietysti kun ollaan palveluammatissa, niin hoidetaan ihmisten metsiä todella paljon myös Askolassa.
Jotta ymmärtää paikallista henkeä, niin on hyvä nostaa esiin, mitä kunnassa on tehty, Wuorio jatkaa.
– Tehtiin yrittäjien talkoilla Askola-areena kymmenen vuotta sitten.
Kunta ei rahoittanut liikunta- ja kulttuuritapahtumia palvelevan areenan rakentamista.
– Me kierrettiin hattu nurin ja kierrettiin kylällä ja laitettiin 750 000 euroa siihen hattuun rahaa, ja Mattilan Ristolta saatiin tontti, Wuorio muistelee.
Kolmen miljoonan euron hanke eteni komeasti maaliin asti.
Tätä päivää katsottaessa on tärkeää entisestään vahvistaa kunnan ja yrittäjien välistä yhteistyötä, Räsänen ja Wuorio korostavat lounaalla.
Annu Räsänen ja yrittäjä Reijo Wuorio päivittävät kuulumisiaan lounaskahvilassa. Kuva: Jouni Lampinen
Annu Räsänen tapaa sattumalta Hannu Pöntisen, joka aloitti uuden Askolan-Pukkilan seurakunnan kirkkoherrana vuoden alussa. Kuva: Jouni Lampinen
Reijo Wuorio tarjoaa kyydin näyttääkseen pian valmistuvan Hakevuoren uuden korjaamon tiloja Askolassa. Kuva: Jouni Lampinen
Kohti kuvauksia
Lounaan jälkeen matkataan Wuorion kyydissä katsomaan Hakevuoren terminaalia ja sitten ajetaan taas, jotta nähdään, miten yhtiön korjaamon rakentaminen edistyy Askolassa.
Tämän jälkeen vuorossa ovat Kuntalehden kuvaukset kello 12.30 Askola-areenassa.
Puoli tuntia myöhemmin kunnanjohtajalla on samassa paikassa palaveri Askolan yrittäjien puheenjohtajan Jarkko Lehtosen kanssa.
Kello 14 Räsänen keskustelee ajankohtaisista asioista Askolan kunnan osaamisen ja elämänlaadun palvelualuejohtaja Janne Mäkisen kanssa.
Kirkonkylällä remontoidaan koulukeskusta ja rakennetaan noin 1 000 neliömetrin suuruista lukiorakennusta.
Uudet tilat valmistuvat lokakuussa. Siihen asti Askolan lukio jatkaa toimintaansa Monninkylässä.
– Askolan lukiossa on tällä hetkellä 111 opiskelijaa. Lukiossa on opiskelijoita myös Porvoosta ja Pornaisista, muutama on Mäntsälästä, Janne Mäkinen kertoo.
Askolan lukio on yrittäjyys- ja työelämäpainotteinen lukio.
– Nyt mietimme ideoita, joista hyötyvät sekä opiskelijat että alueen yritykset.
Annu Räsänen keskustelee Askolan kunnan osaamisen ja elämänlaadun palvelualuejohtaja Janne Mäkisen kanssa. Kuva: Laura Oja
Seiskaluokkalaisilla on liikuntatunti Askola-areenassa. Kuva: Laura Oja
Kunnanjohtaja Annu Räsänen on palaverissa Askola-areenan kokoushuoneessa, jossa Askolan Yrittäjien puheenjohtaja Jarkko Lehtonen kertoo ajankohtaisista asioista. Kuva: Laura Oja
Välillä on kirjattava ylös tärkeitä tietoja. Kuva: Laura Oja
Tämä varoitus on tuottanut vuosien varrella lukemattoman määrän hyvää mieltä. Kuva: Laura Oja
Lisää yrityksiä
Yrittäjähenkinen työpäivä päättyy yrittäjähenkisesti, sillä Itä-Uudellamaalla toimivan kehitysyhtiön Posintran toimitusjohtaja Fredrik Pressler käy Räsäsen luona Askolassa.
He allekirjoittivat yhteistyösopimuksen yritysten perustamis- ja alkuvaiheen neuvonnasta Posintran ja Askolan välillä.
Työasioiden lomassa myös nauru ja kahvi maistuvat vanhoille tutuille.
Posintra Oy on Itä-Uudellamaalla toimiva kehitysyhtiö, jonka tehtävä on tukea alueen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Askola on yksi Posintran omistajista ja sen perustajista (1998).
Lähtökohdat yhteistyön jatkumiselle ovat erinomaiset, sillä Askolassa on noin 500 yritystä ja se määrä kasvoi viime vuonna. Työttömien osuus työvoimasta on noin seitsemän prosenttia, mikä on verrattain vähän, iloitsevat Pressler ja Räsänen.
Iltaruoka varmistettavana
Kellon lähestyessä viittä iltapäivällä onkin jo aika valmistautua aivan toisenlaisiin hommiin.
– Tällä kertaa oli vähän lyhyempi päivä, kun ei ollut kokouksia.
Räsänen suuntaa kotiin viiden jälkeen ja varmistaa, että lapsille on tarjolla iltaruoka.
– Tämän jälkeen ohjelmassa on hiihdon sijaan pihan täydeltä lumitöitä.
Annu Räsänen kertoo, että häntä motivoi kunnanjohtajan työssä sen merkityksellisyys ja ihmisläheisyys. Kuva: Laura Oja
Posintran toimitusjohtaja Fredrik Pressler ja Annu Räsänen luottavat kuntien kykyyn uudistaa ja vahvistaa työllisyyttä tukevia rakenteita. Kuva: Jouni Lampinen
Vielä ennen kunnanvirastosta poistumista tämä näky varoittaa siitä, missä sitä ollaankaan. Kuva: Laura Oja
Annu Räsänen
- Syntyi Joensuussa vuonna 1979.
- Valmistui vuonna 2009 Joensuun yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi
- Toimi Kontiolahden kunnan tytäryhtiöiden Kontiolahden Yrityspalvelu Oy:n (2017–2023) ja Kontionloikka Oy:n toimitusjohtajana (2018–2023).
- Oli Polvijärven kunnanjohtaja vuosina 2015–2016.
- Harrastaa ulkoilua ja liikuntaa, muun muassa metsästystä.
- Askolassa kunnanjohtajaa viehättää kunnan upea luonto, kulttuurihistoria, aktiiviset kylät sekä monipuolinen yritystoiminta.
Annu Räsänen on pienestä pitäen nauttinut ulkoilusta ja maalaismaisemista. Kuva: Laura Oja
Lue myös:
