Seutukaupungit haluavat niihin pöytiin, joissa päätetään kaupunkipolitiikasta
kuva: Seutukaupunkiverkosto
Seutukaupungit eivät halua seurata sivusta alue- ja kaupunkipolitiikan kehitystä. Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa sanoo, että seutukaupungit pitää ottaa huomioon, kun seuraavan hallituksen hallitusohjelmaa laaditaan.
– Haluamme olla mukana niissä pöydissä, joissa päätetään alue- ja kaupunkipolitiikan suunnasta. Erilaisten kaupunkien tunnistaminen ja tunnustaminen antaa oikeat lähtökohdat kaupunkipolitiikalle, Peltomaa toteaa.
55 kaupungin seutukaupunkiverkosto on laatinut tavoitteensa seuraavaa hallitusohjelmaa varten. Peltomaan mukaan tavoitteissa korostuvat muun muassa saavutettavuus ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja sen työelämäyhteistyön edistäminen.
– Verkostoon kuuluu hyvin monenlaisia kaupunkeja satama- ja ydinvoimakaupungeista lähtien, mutta muun muassa mainitut saavutettavuuteen ja koulutukseen liittyvät kysymykset yhdistävät niitä.
Seutukaupunkien tavoitteissa todetaan, että pitkien etäisyyksien Suomessa sujuvista kulkuyhteyksistä huolehtiminen on edellytys ihmisten ja tavaroiden liikkumiselle. Seutukaupungeissa sijaitsee paljon vientiteollisuutta ja raskasta teollisuutta.
– Tuemme myös tavoitetta, että tunnin työssäkäyntimatka toteutuisi laajasti ympäri Suomea, Peltomaa sanoo.
Seutukaupungeissa on 60 400 yritystä. Ammatillinen koulutus on elinvoimaisuuden ehto sekä yrityksille että kaupungeille.
– Seutukaupungit voisivat esimerkiksi toimia kokeilualustana ja pilotoida erilaisia koulutusratkaisuja. Näin vahvistetaan jatkuvaa oppimista ja edistetään osaavan työvoiman saatavuutta koko maassa.
Seutukaupunkiverkostoon kuuluvat Akaa, Alajärvi, Alavus, Forssa, Hamina, Heinola, Huittinen, Iisalmi, Ikaalinen, Imatra, Jämsä, Kalajoki, Kankaanpää, Kannus, Kauhajoki, Kauhava, Kemi, Kemijärvi, Keuruu, Kitee, Kokemäki, Kristiinankaupunki, Kurikka, Laitila, Lieksa, Lohja, Loimaa, Loviisa, Mänttä-Vilppula, Nivala, Nurmes, Paimio, Parainen, Parkano, Pieksämäki, Pietarsaari, Raahe, Raasepori, Rauma, Riihimäki, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Savonlinna, Somero, Suonenjoki, Tornio, Uusikaupunki, Valkeakoski, Varkaus, Viitasaari, Ylivieska, Ähtäri ja Äänekoski.
Seutukaupunkien hallitusohjelmatavoitteet
Lue myös: Tutkimus: Seutukaupungeissa vahva pitovoima
Nyt alkaa olla kaikille selvää, että pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille kunnille on uuden eduskunnan säädettävä erillisohjelma, jolla turvataan lähipalvelut. Haluan, että Suomen Kuntaliiton avulla nimetään nopeasti erityisen harvaan asuttujen alueiden selvityshenkilön. Selvityshenkilön tehtäviin kuuluisi erilaisten vaihtoehtojen selvittäminen palvelujen turvaamiseksi ja järkevästi tuottamiseksi. Selvityksen tulisi antaa työkaluja kuntien asiakaslähtöiseen palvelutuotantoon. Keskeistä on laajakaistaverkon hyödyntäminen. Minusta Kunta- ja sote-uudistuksissa läheisyysperiate näyttää unohtuneen, erityisesti harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien osalta. Lähidemokratian ja lähipalvelujen kehittäminen on kuntalaisille tärkeintä. Kantani on yli 43 vuoden työkokemuksella: Syrjäisten kuntien palveluiden järjestämisestä ja rahoituspohjan turvaamisesta tulee uuden eduskunnan säätää erillisellä Harva-asutuksen lainsäädännöllä “Lex-Rautavaaralla”.