Kuva: Liisa Takala
Turun kauppatorin alle on pitkään puuhattu kiisteltyä parkkihallia. Nyt kun rakentamisen pitäisi alkaa, mittavat arkeologiset kaivaukset viivästyttävät sitä. - Näin vanhassa kaupungissa pitää varautua siihen, että jos kaivaa maata vaikka vain 30 sentin syvyyteen, löytyy aina jotain kiinnostavaa, kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo.

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve hyväksyy sote-uudistuksen, mutta aluehallintoon ei saisi viedä muuta.

Arve muistuttaa, että Turku on alusta alkaen ollut sitä mieltä, että sote-uudistus tarvitaan, mutta kaupunki suhtautuu kriittisesti ”kaikkeen muuhun”.

– Turku pystyisi isona kaupunkina kantamaan vastuuta sotesta itsekin, mutta ymmärrämme laajempaakin vastuuta asiasta. Pienet kunnat eivät pärjää.

Turussa ei kuitenkaan ymmärretä sitä, miksi aluehallintoon pitäisi viedä muuta kuin sotea.

– Teemme yhteistyötä yliopistojen, yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Jos maakunta tulee tähän, sillä saa aikaan sekaisuutta. Siitä syntyy helposti soppa, Arve sanoo.

Kaupunginjohtajaa riepoo myös se, että maakuntakaavoitus siirrettäisiin itsehallinnollisille maakunnille.

– Kunnilta otetaan kaavoituspolitiikkaan liittyvä valta pois. Nyt maakuntakaavat on tehty kuntayhtymässä eli maakuntahallinnossa yhteistyössä kuntien kanssa.

Kasvupalvelukokonaisuus saa myös huutia.

– Työllisyydestä pitäisi olla vastuu isoilla kaupunkiseuduilla. Meillä on suurin motiivi saada ihmiset töihin, koska he asuvat täällä ja maksavat veronsa tänne. Jos saamme nuoret työllistymään heti, se on monin tavoin hyvä asia.

Lue Minna Arven haastattelu tuoreesta Kuntalehdestä.

Martta Nieminen
Martta Nieminen
martta.nieminen@kuntalehti.fi
0
JAKOA
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Maakuntahallintohimmeli on samanlainen “uudistus” kuin työttömiin kohdistuneet pakkotoimet ja ajojahti. Yritetään väkisin suomalaisia saada uskomaan kuinka “vuosisadan uudistus” kaikkine vallan keskittämisineen ja kuntien aseman heikentämisineen on “kuntalaisten etu”. Terveyspalveluiden uudelleenmuokkaamisen varjolla teetätetään massiivinen hallinnon keskittäminen kaikkeen muuhun alueelliseen toimintaan. Tästä pakkotoimesta poliittinen liike maksaa vielä kovan hinnan eikä voi kuin ihmetellä minkälaiseen rotkoon suomalaista hallintojärjestelmää ollaan ajamassa. Eniten ihmetyttää suurimpien maakuntien (läänien) alueilla kansanedustajien vaisu esilletulo näiden asioiden osalta, käytännössä kritiikittä ollaan ryhmäkurin nimissä lausumatta juuri mitään asiasta.

  2. Olen samaa mieltä maakuntauudistukseen liittyen kaupunginjohtaja Arven kanssa. Ei ole ollenkaan ajateltu loppuun asti maakuntauudistusta. Ajatus on kaunis ja näyttäisi demokraattiselta, mutta asioita tarkastellessa löytyy suuria sudenkuoppia paljon. Eräs tällainen on joukkoliikenne, maakunta ei ole oikea yksikkö asioiden järjestelyyn, koska elämää on maakuntarajojen yli ja kansalaisten vuorovaikutus ei kysele maakuntarajoja. Maakuntien väliset lähi- ja kaukoliikenteen yhteydet vaarantuvat maakumntauudistuksen myötä.

    Itse asiassa aika on jo ajanut maakuntauudistuksen perusjatusten ohi jo kauna sitten. Eivät kansalaiset ja elinkeinoelämä ajattele maakuntia toiminnnoissaan. Nyt maakuntahallinnolla voidaan tuottaa vahinkoa asioiden luontaiselle sujumiselle, kun asioiden valmisteluissa ja ratkaisuissa käperrytään vain omaan maakuntaan ja sielläkin sen keskuspaikkaan ja sen pääkaupunkiyhteyksiin. Maakuntauudistuksen myötä todellisuudessa itse makunnan kehitys tuleekin vaarantumaan monissa asioissa, joita ei ole vielä haluttu nähdä. R.auhallisesti tulisi selvittää asiat ja tehdä niistä johtopäätöksiä

  3. Lauri Oinonen on oikeassa. Juuri näin perusterveydenhuoltoa tässä pitää kehittää ilman hallintohimneliä. Hallintoa ja taloutta hoidetaan ict-teknologialla. Omalääkärijärjestelmä takaisin. Säästö 200milj. euroa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*