Sote-uudistukseen kaivataan henkilöstöä
Sotessakin uudistuksen onnistumiseen kaivataan mukaan henkilöstöä. (Kuva: Ville Miettinen)
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Sinervo muistuttaa henkilöstön roolista sote-uudistuksen suunnittelussa.
– Todelliset muutokset tapahtuvat vasta, kun käytännön työtä tekevät työntekijät ottavat ne käyttöön ja muokkaavat käytäntöön soveltuviksi, Sinervo kirjoittaa THL:n verkkosivun blogissaan.
Osallistuvaa innovaatiotoimintaa tutkineen hankkeen kysely osoitti, että laajojen sosiaali- ja terveysalan organisaatiouudistusten jälkeen suuri osa työtekijöistä koki muutokset lähinnä työtä ja hoitoa haittaavina, hän kirjoittaa. Vain 15–25 prosenttia koki, että uudistus oli tuottanut jotakin hyötyä.
Osittain tämä selittyy muutokseen liittyvästä uuden opettelusta.
Sinervon mukaan voi käydä myös niin, että ylhäältä johdettu muutos ei ole tuottanut todellisia toimintatapojen muutoksia. Vaikka yritettäisiin kopioida hyviksi osoittautuneita toimintatapoja suoraan toisesta organisaatiosta, on ne kuitenkin sovellettava oman organisaation toimintaan.
Sinervo huomauttaa, että työympäristö ja muutosten systematiikka vaikuttavat uudistusten onnistumiseen.
Ei kunnan työntekijät niin vanhoillisia ja uudistusvastaisia ole, kuin mitä juttu antaa ymmärtää. Kyse on siitä, että kunnissa ei osallisteta henkilöstöä mukaan muutokseen, sisäinen viestintä ei toimii vaan uutiset luetaan lehdestä ensin, ennen kuin henkilöstö edes asiasta saa tietää. Kuntatyönantaja käyttää enemmän keppiä ja pakottamista, kuin muutokseen kannustamista – sitten ihmetellään, miksi muutos ei onnistu. Ylemmän johdon laatikkoleikki organisaatiomuutoksineen ei tuo muutosta, ellei sitä muutosta visioineen ja strategioineen konkreettisesti jalkauteta henkilöstölle – johto muutosoppiin ja pois Baabelin tornista! Ja sitä paitsi työntekijän muisti on pitkä – epäonnistuneita muutoksia on ollut jo nyt aivan liikaa.