”Suomalaiset eivät ole niin hyvin kartalla siitä” – Kansanedustaja Merja Kyllönen nostaa esiin kansallisen heikkouden EU-vaalien suhteen
Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen (vas.), Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anne Karjalainen (sd.) sekä Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Ilari Havukainen keskustelivat kuntien ja EU:n suhteesta. Kuva: Maija Ruoho/Kuntaliitto
Tulevissa Euroopan parlamentin vaaleissa valitaan päättäjät, jotka vaikuttavat vahvasti tavallisten ihmisten arkeen eri puolilla Suomea.
Tämän viestin kansanedustaja Merja Kyllönen (vas.) halusi jakaa Kuntaliiton Studio Linjojen suorassa lähetyksessä keskiviikkona.
Entinen europarlamentaarikko huomauttaa, miten yksityiskohtainen sääntely EU:n kautta voi olla erityinen haaste moninaisille maille, kuten Suomelle.
– Meillä on täällä erilaisia alueita ja erilaisia tarpeita.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kyllönen arvioi, että suomalaiset eivät ole niin hyvin kartalla siitä, miten tärkeitä EU-vaalit ovat.
EU-vaaleissa olisi saatava äänestäjät näkemään, mikä vaikutus EU-asioilla on kuntiin. Suomalaisten on tärkeää panostaa EU:n päätöksentekoon, Kyllönen näkee.
Joukkuepelin lainalaisuuksia
Merja Kyllönen ei ollut ajatuksineen yksin lähetyksessä, jota johti Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
– EU-vaalit ovat kuntavaalit, Karhunen kiteytti.
Mukana keskustelemassa oli myös Kuntaliiton Brysselin toimiston johtaja Ilari Havukainen.
Liiton EU-asioiden asiantuntijalla on kokemusta siitä, kuinka suomalaiset pystyvät vaikuttamaan EU:n päätöksentekoon, kun asioita edistetään kansallisesti hyvässä yhteistyössä.
Edelliseen kokemukseen liittyen Havukainen kertoi lempidirektiivistään, joka on yleinen energiatehokkuusdirektiivi.
Suomalaiset saivat ohjattua lainsäädäntöä oikeaan suuntaan, vaikka lähtötilanne näytti haastavalta, Havukainen jatkoi.
– Ihan hyvä tulos saatiin aikaan. Saimme yksinkertaistettua ongelman ydintä.
Suomessa nähtiin energiaremonttien tärkeys, mutta samalla korostettiin, miten on arvioitava erilaisten toimien vaikuttavuutta suhteessa käytettyihin euroihin – vaikkapa hiilidioksidipäästöistä puhuttaessa.
– Neuvoston puolella meitä ymmärrettiin ja siellä ne joustot syntyivät. Parlamentin puolellakin löytyi kompromissi.
Julkiset hankinnat mielessä
Kyllösen, Havukaisen ja Karhusen lisäksi studiossa oli mukana keskustelemassa Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja Euroopan alueiden komitean jäsen Anne Karjalainen (sd.).
– Puolet EU:n päätöksenteosta toteutetaan kunnissa, Karjalainen huomautti.
Hän nosti esiin, miten kuntien on hyvä seurata EU-tasolla etenevää lainsäädäntötyötä.
Alueiden komiteassa Karjalainen on mukana antamassa komissiolle lausuntoja siitä, minkälaisia vaikutuksia Brysselissä tehtävällä uudella lainsäädännöllä voisi olla kuntiin.
Kuntien näkemyksiä hyödynnetään myös kansallisen lainsäädäntötyön tukena, Karjalainen huomautti.
EU:n 27 jäsenmaan joukkoon mahtuu paljon erilaisia näkemyksiä.
Suomalaisia erityispiirteitä pohdittaessa Anne Karjalainen puhui julkisista hankinnoista.
– Meillä suomalaisilla on suuria intohimoja julkisiin hankintoihin.
Muualla Euroopassa suhtautuminen julkiseen hankintoihin ei ole hänen mukaansa yhtä intohimoista.
Euroopan parlamentin vaalit järjestetään 6.–9. kesäkuuta 2024.
Esityslistat tulivat tutuiksi
Studio Linjojen suoran lähetyksen alkupuolella kerrottiin tuoreesta selvityksestä, jonka mukaan 45 prosenttia kuntien asioista juontaa juurensa EU:hun.
– Joko suoraan tai välillisesti tutkija Siv Sandberg Åbo Akademista jatkoi.
Sandberg syventyi 20 kunnan päätöksentekoon käymällä läpi kunnanhallituksissa käsiteltäviä asioita esityslistojen perusteella.
– Kävin läpi 130 kokousta ja 1 335 asiakohtaa.
Kuntaliiton tilaamassa selvityksestä näkyy, miten EU:n yhteys kuntiin vaihtelee toimialoittain. Esimerkiksi Helsingissä eniten EU-kytköksiä on kaupunkiympäristön toimialalla (76 prosenttia) ja vähiten kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla (46 prosenttia).
– Tyypillinen päätösasia, jolla on suora yhteys EU-säädöksiin, on hankintapäätös tai kaavoituspäätös, Sandberg kertoi.
Jokin on muuttunut
Kokonaisuudessaan selvitys täsmensi, että kunnanhallitusten päätösasioista yhteensä noin 45 prosenttia liittyy suoraan tai välillisesti EU-säädöksiin.
Onko luku pieni vai suuri? Tätä Siv Sandberg kysyi itseltään ja lisäsi, että vastaava selvitys on tehty Suomessa 10 vuotta sitten. Pohjoismaista löytyy lisää vertailukelpoista aineistoa, hän huomautti.
– EU-asioiden osuus päätösasioista näyttää laskeneen, Sandberg pohti.
Aikaisemmin kyseinen osuus on ollut 50–60 prosenttia.
– Muutos voi johtua myös EU:n sääntelyn kehityksestä.
Laskevan trendin takana voi olla myös teknisiä syitä, hän pohti.
Joka tapauksessa Sandberg painotti, että selvitys ei yksin kerro, miten suuri EU:n merkitys on kunnille.
– Kunnan arjessa EU:n vaikutukset ovat suuremmat kuin esityslista-analyysista saa selville.
EU-säädökset luovat yhdessä kansallisen lainsäädännön kanssa kehykset itsehallinnollisten kuntien toiminnalle, mutta avaavat myös uusia mahdollisuuksia kehittää paikallista toimintaa, tutkija huomautti.
Lisää työntekijöitä Suomeen
Kuntaliitto on ilmoittanut edistävänsä tulevissa vaaleissa sitä, että EU:n sääntelyssä ja rahoituksessa huomioidaan Suomen muuttunut geopoliittinen asema ja saavutettavuus.
Lisäksi liitto haluaa, että työperäistä maahanmuuttoa edistetään voimakkaasti myös EU-tasolla. Kuntaliitto vaatii EU:lta tukea kunnissa toteutuvalle vihreälle ja digitaaliselle siirtymälle. Kuntien ja kaupunkien elinvoimaa on vahvistettava, liitto näkee.
– Nyt kun EU-vaalit lähestyvät, on todella tärkeää ymmärtää, miten ratkaisevassa roolissa kunnat ovat, kun EU-lainsäädäntöä valmistellaan ja lopuksi toimeenpannaan, Minna Karhunen sanoo.
Lue myös:
