Suurten kaupunkien johtajat lyttäävät valmiuden ja varautumisen lakiesityksen
Kuva: Pekka Moliis
Mikäli valta siirretään poikkeustilanteessa yliopistosairaalan sairaanhoitopiirille, kokonaistilanteen hallinta vaikeutuu, sanovat suurten kaupunkien johtajat.
Suurissa kaupungeissa tyrmätään sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema esitys terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamiseksi valmiuden, varautumisen ja häiriötilanteiden sääntelystä.
21 suurimman kaupungin kaupunginjohtajat katsovat, että esitys ei paranna vaan pikemminkin heikentää mahdollisuuksia johtaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä muita kriittisiä palveluja poikkeusoloissa.
– Lakiesitys rikkoisi toteutuessaan nykyiset, hyvin toimivat rakenteet, aiheuttaisi päällekkäistä työtä ja lisäisi kustannuksia, ilmoittavat kaupunginjohtajat yhteisessä tiedotteessaan.
Heidän mielestään merkittävät, kuntien tehtäviin, toimivaltaan ja itsehallintoon liittyvät esitykset tulee valmistella huolellisesti sekä yhteistyössä kuntakentän kanssa, ei keskellä kriisiolosuhteita.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
”Kokonaistilanteen hallinta vaarantuu”
Esityksen mukaan yliopistollisten sairaaloiden sairaanhoitopiireille annettaisiin tehtäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen valmiussuunnittelun johtaminen ja yhteensovittaminen sekä ajantasaisen tilannekuvan ylläpitäminen.
Suurten kaupunkien mukaan kokonaistilanteen hallinta vaarantuu, kun kunnan ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen johtamis- ja järjestämisvastuun siirretään valmius- ja häiriötilanteessa yliopistosairaalan sairaanhoitopiirille.
– Sairaanhoitopiirillä ei ole osaamista eikä kapasiteettia peruspalvelujen ja sosiaalihuollon johtamiseen, kaupunginjohtajat katsovat.
Heidän mukaansa esitys aiheuttaa sekaannusta nyt hyvin toimiviin alueellisiin vastuu- ja johtosuhteisiin ja luo epävarmuutta epidemian hoitamiseen.
Kaupunginjohtajien mukaan poikkeusolot eivät ole riittävä peruste liian kireälle aikataululle.
Kuntien ja kuntayhtymien vastuita ja tehtäviä perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja varautumisen osalta ei ole esityksessä otettu riittävästi huomioon.
Esitys sisältää heidän mielestään puutteita ja se on valmisteltu kapea-alaisesti.
– Se ei myöskään vastaa niihin keskeisiin ongelmiin, joita nyt käsillä olevan häiriötilan johtamisessa on ilmennyt. Varautumisen kehittämisessä tulisi ottaa huomioon myös muita poikkeavia tilanteita kuin pandemiatilanteet. Näitä ovat esimerkiksi laajat vesi- tai sähköhäiriöt tai muut infraan liittyvät vakava häiriötilat.
Voimassa oleva lainsäädäntö antaa hyvät ja riittävät edellytykset ratkaista havaittuja ongelmia akuutin kriisin aikana.
C21-kaupunginjohtajien verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun, Turun, Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Kouvolan, Porin, Joensuun, Lappeenrannan, Hämeenlinnan, Vaasan, Rovaniemen, Seinäjoen, Mikkelin, Kotkan, Salon ja Porvoon kaupunginjohtajat. Kaupunginjohtajien pysyvä verkosto vahvistaa kaupunkipoliittista keskustelua ja kaupunkien yhteistä edunvalvontaa.
