Suuret kaupungit haluavat kasvaa itse asioistaan päättäen. (Kuva: Ville Miettinen)

Maan kuusi suurinta kaupunkia – Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku – esittävät yhteisessä kannanotossaan, että eduskunnan käsittelyssä ja osin vielä valmistelussa oleva sote- ja maakuntauudistus pitäisi ottaa vielä uuteen harkintaan.

Kannanoton mukaan suuret kaupungit on ohitettu pirstaleisessa valmistelussa ja hallituksen lähestymistapa uudistukseen on kapea ja kaavamainen.

Kannanotossa ehdotetaan, että sote-uudistus ”jaksotetaan realistisin askelmerkein riittävän pitkälle ajalle”. Perusteellisempaa vaiheistusta uudistukseen ovat esittäneet pitkin valmistelua myös useat sote-alan asiantuntijat, esimerkiksi Kati Myllymäki viime viikolla.

Kannanoton mukaan ”hallituksen esittämää valinnanvapausmallia on oikeutetusti kritisoitu ja sitä tulee vielä uudelleen arvioida”.

”Annettujen lakiesitysten pohjalta ei ole mahdollista tehdä johtopäätöstä siitä, miten hallituksen asettama kolmen miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite on saavutettavissa. Sen sijaan lyhyellä aikavälillä on odotettavissa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset nousevat. Kuntien vastuulle jäävää tukipalvelujen sopeutustarvetta ei ole lakiesityksissä huomioitu eikä sitä, miten mittavan sote-henkilöstön siirrot toteutetaan kohtuullisella menettelyllä ja perustoimintoja vaarantamatta”, lausunto jatkuu.

Valinnanvapausesitys arveluttaa
myös kokoomuslaisia

Allekirjoittajina kannanotossa ovat kyseisten kaupunkien ykkösjohtajat, myös Helsingin tuore kokoomuslainen pormestari Jan Vapaavuori.

Valinnanvapaus on kokoomukselle niin tärkeä, että ”ilman valinnanvapautta ei tule sote-uudistusta”, kuten puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi viimeksi maanantaina Ylen A-Studiossa. Tänään ilmestyneessä Kuntalehdessä Vapaavuori totesi, että ”sote-uudistus ei ole täydellinen”. Hän kieltäytyi kommentoimasta erikseen tänään julkaistua kaupunkien kannanottoa.

Vahvempi vaiheistus valinnanvapaudessa voisi olla paikallaan, sanoo Espoon niin ikään kokoomustaustainen kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

– Olen sillä kannalla että on hyvä edistää asiakkaan valinnanvapautta. Pitää myös pystyä hyödyntämään toimivia kilpailtuja markkinoita. Mutta jotta iso uudistus saadaan toimimaan, on varmistettava, että on riittävä aika viedä se käytäntöön, Mäkelä sanoo Kuntalehdelle.

– Uudellamaalla uudistukseen liittyvä toimintojen yhdistäminen on vielä haastavampi kuin soten sisällöt. Kun niitä kaikkea tehdään yhtä aikaa, on monta kohtaa jotka on vielä huolella läpikäytävä. Sen takia vaiheistus on yksi vaihtoehto.

Myös Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala pitää vaiheistamista tarkoituksenmukaisena.

– Sehän on jo nyt vaiheistettu, mutta aikataulu on edelleen tiukka, Laajala sanoo.

– Näkemyksemme mukaan olisi ollut tarkoituksenmukaista, että olisi otettu vielä pidempi vaiheistus. Miten maakunta ehtii tekemään tarvittavat päätökset ja omien yhtiöiden perustamiset ja luomaan tarvittavat markkinat?

Laajalan oman mielipiteen mukaan olisi voitu ensin perustaa maakunta ja sitten vaiheittain lainsäädännöllä ulkoistettu asioita.

– Nyt se tapahtuu aika suurella palvelukokonaisuudella.

Kaupunkien ja maakuntien roolijako selväksi

Kaupungit huomauttavat myös kasvupalvelulinjauksista. Jukka Mäkelä muistuttaa, että jo ennen sote- ja maakuntauudistusta suuret kaupungit halusivat ottaa vastuuta työllisyys- ja yritysasioista.

– Siinä on sama lähtökohta: pitäisi järjestää asiakas- ja asukaslähtöisemmin. Esimerkiksi Espoossa erityinen kohderyhmämme, joissa pitäisi saada aikaan tuloksia, on maahanmuuttajien kotoutuminen ja työllistyminen.

– Me olemme rajapinnassa, ja uskon että jos kaupunkien vastuuta ja roolia lisätään, saamme aikaan parempia tuloksia – jotka mielestäni on pakko saada. Kun Espoo kasvoi viime vuonna 5 000 asukkaalla, 4 000 oli vieraskielisiä, Mäkelä sanoo.

Mäkelä toivoo eduskuntakäsittelyssä oleviin lakiesityksiin vielä ”tarvittavia täsmennyksiä”.

– Erityisesti toivon, että maakuntien ja suurten kaupunkien roolit olisivat selkeät. Ei saa syntyä tilannetta, että suuret kaupungit ja maakunta kilpailevat keskenään.

Uudellemaalle valtiovalta myönsi sentään erillisaseman kasvupalveluissa. Oulussa sellaista ei ole, vaikka suuret kaupungit ovat siitä pitäneet ääntä säännöllisesti.

Se vaihtoehto on selvittämättä, että jos kasvupalvelut olisisvat kokonaan kunnilla tai työssäkäyntiauleilla, Päivi Laajala muistuttaa.

Myös hän toivoo selkeitä linjauksia ja rajanvetoja.

– Oulun kaupungin liikelaitos Business Oulu tuottaa hyvin laaja-alaisesti kehitystyötä ja yhteistyötä oppilaitosten kanssa, ja on vielä epäselvää missä raja menee maakunnan järjestämien ja siten markkinoilla olevien ja kunnan yleisen toimialan piirissä olevien palvelujen välillä. Selkeää työnjakoa ei ole, ja se huolestuttaa.

Kannanoton hän toivoo vielä vaikuttavan eduskuntakäsittelyyn.

– Isojen kaupunkien roolia, elinvoimaa, kasvupolitiikkaa koskevia kysymyksiä ei ole tarkasteltu uudistuksessa.

Kuuden kaupungin kannanotto Oulun kaupungin verkkosivuilla

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Mitä kaikkea kunnissa tehdään? Työstään kertoo mm. kunnanjohtaja ja pehtoori.

Ilmoitus