Kuva: Liisa Takala
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä sanoo, että suhteellisuus toteutuu Suomessa käytössä olevalla d'Hondtin laskentamenetelmällä huonosti varsinkin pienissä vaalipiireissä.

Monissa kunnissa jännitetään, saako oma kunta kansanedustajan tai jopa useamman. Tilastokeskus selvitti Kuntalehdelle, että neljä vuotta sitten 89 kuntaa sai ainakin yhden kansanedustajan. Suurista kaupungeista heikoimmin meni Vantaalla, joka sai vain kolme edustajaa. Nyt Vantaa pyrkii kaupunginjohtajan vetoomuksella saamaan lisää ”omia” kansanedustajia.

– Uskon, että vantaalaisedustajien määrä saadaan kasvamaan, kun vantaalaisäänestäjät aktivoituvat, kaupunginjohtaja Ritva Viljanen perustelee.

Viime vaaleissa peräti 25 kansanedustajan kotipaikka oli Helsinki, vaikka vaalipiirin kansanedustajamäärä on 22. Ero syntyy siitä, että kaksi edustajaa, joiden kotipaikka on Helsinki, valittiin Uudenmaan vaalipiiristä ja yksi Keski-Suomen vaalipiiristä.

Helsingin jälkeen hyvänä kakkosena oli Uudenmaan vaalipiiriin kuuluva naapurikaupunki Espoo, joka sai 16 kansanedustajaa. Turkulaiset saivat peräti 12 edustajaa, kun Tampere ”vain” 11.

Oulusta ja Jyväskylästä tuli kummastakin kuusi edustajaa. Neljän kansanedustajan kaupunkeja olivat Joensuu, Kuopio, Lahti, Lappeenranta ja Pori.

Eduskuntavaalien erikoisuus oli viimeksikin tuhannen asukkaan Savukoski Itä-Lapissa. Savukoski sai kaksi kansanedustajaa. On mahdollista, että Savukoski säilyttää edustajansa näissäkin vaaleissa.

Kansanedustajat kotipaikan mukaan (vaalitulos 2015):

1. Helsinki 25

2. Espoo 16

3. Turku 12

4. Tampere 11

5. Jyväskylä 6

5. Oulu 6

6. Joensuu 4

6. Kuopio 4

6. Lahti 4

6. Lappeenranta 4

6. Pori 4

Vaalipiirit ja niistä valittavat kansanedustajat Suomen kartalla
taiteilija Matti Pikkujämsän piirtämänä:

Lue koko juttu tuoreesta Kuntalehdestä 4/2019.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*