Tainio: Kuntaliitto valmis alueiden edunvalvojaksi
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
Kuntaliitto on valmis toimimaan edunvalvojana myös tuleville itsehallintoalueille, totesi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio Tulevaisuuden kunta -seminaarin kyselytunnilla.
Tainio kommentoi keskustelua herättänyttä uhkaa siitä, että kuntien ja alueiden välille syntyy vastakkainasettelua, joka vaarantaa niiden välttämättömän yhteistyön.
Kansanedustaja Päivi Räsänen esitti, että yksi keino välttää ristiriitoja olisi, että Kuntaliitto muovautuisi molempien etuja ajavaksi organisaatioksi.
– Liitossa ajattelemme, että vastakkainasettelu vältetään meidän avulla, Tainio vastasi.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Voimme olla kuntien ja alueiden edunvalvoja, meillä on osaaminen.
Tainio näki tämän tarpeelliseksi myös siksi, että nyt hyvin toimivat palveluketjut eivät vaarantuisi.
Seminaari oli seurattavissa suorana verkkolähetyksenä ja sitä kommentoitiin ahkerasti myös sosiaalisessa mediassa, mm. Twitterissä. Tässä poimintoja Twitter-keskustelusta:
Näin ollen pienkuntienkin Kuntaliitto puolustaa Kainuun maakunnan perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaitten itsehaliintoa sekä kunnissa että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä, itsemääräämisvaltaisina budjetoijina, kunnallisveroilla rahoittajina ja tuottajina, kuten perustuskakivaliokunta on linjannut. Valtio maksaa perustuslakivaliokunnan perustuslain 121 §:stä johtaman rahoitusperiaatteen mukaiset valtionosuudet, niin, että maakunnan asukkaitten itsehallinto jatkuu sosiaali- ja terveyspalveluista.
Asukkailla on oikeutus pitää perustuslain tarkoittamaan itsehallintoon oikeuttavat kunnallisverot ja valtionosuudet omassa itsemääräämisoikeuteen kuuluvassa järjestämisvallassa oman tuotannon laadun ylläpidossa ja parantamisessa. Muut tahot eivät voi osaoptimoida itsehallintton kuuluvaa rahoitusta.
Kuntaliitto ei aja valtion rahoittamia maakuntia, koska silloin Kuntaliitto olisi Tynkäkuntien ja Valtionhallinnon AVI-ELY Liitto.
Kuntaliitto noudattaa Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjaa.
VAPAAEHTOINEN SOTE 20 SAIRAANHOITOPIIRIIN
— Käytännön työ aloitettava heti.
Kuntaliitto tienaa omat palkkansa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin tekemällä kenttätyötä vapaaehtoisten sosiaali- ja terveyspiirien perustamiseksi nykyisiin Manner-Suomen 20 sairaanhoitopiiriin vuoden 2017 alusta lähtien.
Kunnallisverovelvollisten budjettiverorasitusta voidaan keventää 2,6 miljardia euroa, kun kaikki vapaaehtoiset 20 sairaanhoitopiiriä käynnistävät vuoden 2017 alusta sote-piirin vähintään kustannustehokkuudella 3163 € per asukas.
— Tämä on niin suuri työ, että kaikki voimavarat ja koordinointi lilliputti-Suomessa on fokusoitava tähän.
Kumulatiivinen säästö vuoden 2017 alusta vuoden 2030 alkuun mennessä on:
13 x 2,6 miljardia = noin 34 miljardia euroa.
Kaikki kymmenien miljardien julkisen talouden säätöt voidaan käyttää uusiin julkisen soten tuottavuutta, laatua ja hoidon vaikuttavuutta parantaviin investointeihin sekä suurissa kaupunkikunnissa että pienissä kunnissa.
Puoluepoliittinen pelaaminen perustuslakia vastaan on pilannut säätöt tähän asti ainakin 15 vuotta (39 miljardin menetys Kuntaliiton kunnille).
Kun kaikki suomalaiset — johtajia korostamatta — ajattelevat perustuslaillisesti, Suomi saa heti vuoden 2017 alusta 2,6 miljardin euron edun kassavirtaan.
Ympäri Suomea on kunnissa ja sote-kuntayhtymissä kehitetty monia hyviä käytäntöjä, joiden arvo muutettuna koko Suomen rationalisointieduksi on yksi (1) miljardi. Kun kaikki parhaat käytännöt otetaan käyttöön kaikissa Manner-Suomen 20 sairaanhoitopiirissä, niin kuntatalous säästää miljardin joka vuosi. Eikä kehitys siihen pysähdy, mutta hyödyntämättömät käytännöt on otettava käyttöön heti kansallisen edun vuoksi vapaaehtoisesti; sekä paikallinen etu että kansallinen etu toteutuu.
INTERNETISSÄ TAULUKKO
Esimerkiksi Kunnallisalan kehittämissäätiö voi taulukoida kunnat ja maakunnat sekä kaikki tunnetut hyvät käytännöt. Taulukon ruudut muuttavat automaattisesti väriä sitä mukaa, kun kunta ja maakunta kuittaavat tietyn hyvän käytännön käyttöön otetuksi Hyvien käytäntöjen pankista.
Tavoite on saada hyvät käytännöt käyttöön kaikissa kunnissa ja maakunnissa vuoden 2017 alusta lähtien tai sitä ennen: kuntien, sairaanhoitopiirien ja sote-kuntayhtymien oma etu — julkisen talouden etu.
Kun uusia hyviä käytäntöjä tulee pankkiin, niin ruudut muuttuvat punaisemmaksi ja indeksiluku muuttuu kuvaamaan sitä, että käyttöön otettavia hyviä käytäntöjä on pankissa hyödynnettäväksi.
Sen lisäksi sote-piirin käyttöön otto vuoden 2017 alusta lyhyillä jonotusajoilla takaa 2,6 miljardin euron rationalisointipotentiaalin muuttumisen julkisen talouden vuosittaisiksi säästöiksi: kumulatiivista säästöä kertyy jatkuvasti.
Kuntien hyvät käytännöt
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/hyvakas/Sivut/default.aspx
VATT kolumni
Yksi pieni SOTE-pyyntö
https://www.vatt.fi/ajankohtaista/kolumnit/kolumni/news_1808_id/361
Lainaus alkaa
Ja lopuksi vielä se pieni, sittemmin miljardiluokan kysymykseksi osoittautunut SOTE-pyyntö uudistuksen valmistelijoille:
Huolehtikaa ehdottomasti siitä, että kaikkialla kerätään ja tuotetaan puolueettomat, yksikäsitteiset ja viralliset kustannusluvut.
Täsmälleen vastaavat ja samalla tavalla lasketut kustannusluvut on tuotettava jokaiselle alueelle myös uudistusta edeltäville vuosille.
Vaikuttavuusarviota kaikkia koskettavan uudistuksen kustannusvaikutuksista ei luonnollisestikaan voi tehdä, mutta saadaanpahan edes sote-menojen seuranta kohdalleen.
Lainaus loppu
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö
http://www.kaks.fi/node/7657
— lataa linkistä tärkeä pdf-tiedosto kunnille ja maakunnille, jotka tekevät vapaaehtoista sotea 20 sairaanhoitopiirissä :
Sotella_saastoja2.pdf
Yle 5.3.2015
Maakunnat eivät jääneet odottamaan eduskuntaa – sote-kuntayhtymiä perustetaan jo täyttä häkää
http://yle.fi/uutiset/maakunnat_eivat_jaaneet_odottamaan_eduskuntaa__sote-kuntayhtymia_perustetaan_jo_taytta_hakaa/7844047