Kuva: Ville Miettinen

Kunnanjohtajan lähtö hyväksyttiin valtuustossa niin yksimielisesti, että ensimmäistäkään puheenvuoroa ei tarvinnut käyttää.

Näin tapahtui Taipalsaarella muutama viikko sitten, kun kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanjohtaja Jari Willmanin virkasuhteen purkamisen.

Lähdön taustalla olivat pitkään jatkuneet ongelmat kunnan johtamisessa ja kunnan heikentynyt työilmapiiri. Kunnanhallituksen puheenjohtajan mukaan osapuolet olivat asiasta yhteisymmärryksessä.

Kunnissa ei kuohu kunnanjohtajien ympärillä aivan samaan malliin kuin esimerkiksi viime vuonna, jolloin Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Heidi Rämö ilmaisi huolensa kunnanjohtajien asemasta.

Rämö kirjoitti tuolloin Kuntalehden mielipidepalstalla kunnanjohtajaa kohtaan yleistyvästä luottamuspulasta ja sen kehittymisestä tai kehittämisestä.

– Tilanne on hiukan rauhoittunut, mutta sama tendenssi edelleen vallalla. Hyvin monta on lähtenyt myös sen jälkeen. Mielestäni tilanne on sikäli parempi että asioita on hoidettu fiksummin, yhteistyössä ja keskustellen, Rämö sanoo.

Tukiverkostolle käyttöä

Vuoden 2018 ensimmäisen puolikkaan aikana on valittu uusi kunnanjohtaja 28 kunnassa. Samana aikana 11 kunnanjohtajaa on lähtenyt tai ilmoittanut lähdöstään.

Viime vuonna lähtijöitä oli 15 ja uusia kunnanjohtajia valittiin 36.

Rämö työskentelee Lempäälän kunnanjohtajana. Asemassaan kuntajohtajien puheenjohtajana hän näkee ja kuulee johtajatyön raadollisen puolen erityisen kärkevästi, kun tulee yhteydenottoja eturistiriidoista ja meneillään olevista kriiseistä.

– Koko kentän tilanne ei ole huono. Monilla on hyvät työnantajat. Valitettavasti joissain kunnissa kuohuu, mutta ne ovat kuitenkin vähemmistössä.

Viime vuonna kuohunnan vuoksi Kuntajohtajat ry kokosi muun muassa juristeista koostuvan asiantuntijaverkoston kunnanjohtajien tueksi ongelmatilanteiden varalle. Verkostoa on myös käytetty. Kuntajohtajia pyritään auttamaan etupainotteisesti, että epäluottamustilanne ei etenisi liian pitkälle, Rämö kertoo.

– Ongelmatilanteessa usein roolit seonneet jollain tavalla. Ne ovat kuormittavia tilanteita; usein kunnanjohtaja vaihtaa työpaikkaa tai tekee muita ratkaisuja. On todella rankkaa tehdä työtä jos ei saa tukea lähimmältä eli kunnanhallitukselta. Se on tärkein sparraaja arjessa johtoryhmän lisäksi.

Työmarkkinan muutos haastaa kunnat

Rämö korostaa, että julkissektorin työmarkkina ei ole irrallaan työmarkkinoiden tendensseistä. Perinteinen ajatus virkajohtajana vuosikymmeniä istuvasta kunnanjohtajasta käy yhä vieraammaksi.

– Tekijät haluavat haasteellisia tehtäviä ja siksi työpaikkaa vaihdetaan useammin ennen. Kuntasektorilla halutaan edetä uralla ja halutaan enemmän haasteita, kun koetaan että on antanut yhdelle kunnalle kaikkensa ja näkee että isommassa kunnassa voisi oppia muita taitoja.

Asetelma, jossa kunnanjohtaja haluaa työltään muutakin kuin vakaan viran, haastaa myös työnantajan, kunnan, vahvistaa Kolarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Helena Kaikkonen-Tiensuu, kesk.

Kolaria vajaat kolme vuotta johtanut Antti Määttä jättää kunnan ja siirtyy Rovaniemen kaupungin henkilöstöjohtajaksi.

– Kunnanjohtajan hakuun pitää satsata, että haluamamme asiat kunnasta nousevat esiin, Kaikkonen-Tiensuu sanoo.

Hänelle Määtän lähtö tuli yllätyksenä, vaikka lähdön mahdollisuus oli tiedossa, kun Määttä oli jo viime vuonna hakenut Kuhmon kaupunginjohtajaksi.

– Varsinkin uudet luottamushenkilöt olisimme toivoneet että Antti Määttä olisi jatkanut, mutta ymmärrän henkilökohtaisen näkemyksen ja halun kehittyä.

Pelkosenniemen kunnanjohtaja Pertti Severikangas valittiin Siikajoen kunnanjohtajaksi. Pelkosenniemen valtuusto myönsi Severinkankaalle eron maanantaina.

Konsultti auttaa Kolaria johtajan valinnassa

Kolari päätti kuten eräät muutkin kunnat viime aikoina: kunnanjohtajan haku annettiin konsulttiyhtiön tehtäväksi.

– Meillä on oma ajatus: haemme kunnallisalaa tuntevaa, jolla on kokemusta kunnallisalalta, kehittävä, vuorovaikutustaitoinen, helposti lähestyttävä

Konsultin käyttöön päädyttiin, koska täytettävät saappaat ovat isot, Kaikkonen-Tiensuu perustelee

– Se on meillekin oppimisprosessi, kun konsultti on tukena arvioimassa, olemmeko oikeilla linjoilla valinnan aikana. Haimme konsulttia, jolla on kunnallishallinnon tietämystä ja kokemusta kunnanjohtajan valinnasta ja eri henkilöstöjen rekrytoinnista.

Pienet kunnat vetävät

Kunnanjohtajaehdokkaita yleensä löytyy. Kun Juupajoen kunnanjohtaja Pirkko Lindström päätti siirtyä Oriveden elinvoimajohtajaksi, häneltä vapautunutta kunnanjohtajan paikkaa haki 21 henkilöä.

– Työn houkuttelevuus ei ole vähentynyt. Hakijoita on hyvin erityisesti pieniin kuntiin, Rämö vahvistaa.

Toisaalta Kinnulan haku talvella tuotti ensi alkuun vain yhden hakijan. Uudessa haussa tuli viisi hakemusta lisää.

Heidi Rämön mukaan lähtevän kunnanjohtajan kanssa kannattaa keskustella lähdön taustoista. Tämä voi auttaa seuraajan pestaamisessa.

Lähtöhaluista tehdään myös paraikaa selvitystä Kuntajohtajat ry:n, Kuntaliiton ja Kevan toimesta. Tietoa lähtöaikeista ja lähdön syistä on luvassa elokuussa, kun selvityksen vastauksia julkistetaan.

Lue myös:

Kiista Pietarsaaren johtajahausta “vähintään mielenkiintoinen” – hallinto-oikeus hyväksyi kaupungin menettelyn

Kuntajohtajan työn vaativuus lisääntyy tulevina vuosina

Johtajasopimus luo pelisäännöt – sopimuksesta päättäminen valtuustossa saa kannatusta

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*