Kööpenhaminan tavoite on rakentaa kaupunkia jossa ihmiset viihtyvät. Lähes puolet kööpenhaminalaisista pyöräilee työmatkansa. (Kuva: Ville Miettinen)

Tanskassa pomo ja alaiset ovat tasavertaisia keskustelukumppaneita myös kunnissa. Massiivinen kuntauudistus hoitui hämmentävän sujuvasti.

 

 

Vuoden 2007 alusta lähtien Tanskassa on ollut 98 kuntaa aiempien 271:n sijasta. Samalla 13 maakuntaa muuttui viideksi alueeksi ja kunnat saivat hoitaakseen maakuntien vanhoja tehtäviä. Alueiden merkittävimmäksi tehtäväksi jäi terveydenhuolto.

Massiivinen kuntauudistus ja julkisvallan tehtävien uudelleenjako hoitui hämmentävän sujuvasti. Muutosta perusteltiin sillä, että aika on ajanut vanhan kuntarakenteen ohi.

Tanskalaiset olivat muuttaneet siinä määrin Kööpenhaminan seudulle ja muihin kaupunkikeskuksiin, ettei 271 itsenäisessä pikkukunnassa ollut enää oikein järkeä. Sama peruste on nyt käytössä Ruotsissa, jossa puuhataan 21 läänin vähentämistä kuuteen alueeseen.

Tanskan uudistus tuntui aiheuttavan vähemmän metakkaa kuin Suomessa yksittäinen kuntaliitos. Mistä tanskalaisten ketteryys johtuu? Kuntauudistuksen sujuvuus ei ole nimittäin poikkeus, vaan ennemminkin sääntö.

Tanskalaisten nopeuden taustalta löytyy vanhan kauppakansan pragmatismi. Suomalaisiin verrattuna tanskalaiset voivottelevat vähemmän vanhojen hyvien aikojen perään. He myös pelkäävät suomalaisia vähemmän menettävänsä jotakin muutoksissa. Tanskalaiset miettivät sen sijaan, miten he voisivat hyötyä niistä. Tällainen asenne lisää muutosherkkyyttä.

– Tanskalaiselle johtamiselle on tunnusomaista muutosvalmius. He tarttuvat herkästi uusiin tilaisuuksiin ja muuttavat nopeasti suunnitelmiaan, etnologi ja kulttuurikouluttaja Päivi Eversbusch sanoo. Eversbuschin Nordventus-yritys kouluttaa tanskalaisia ymmärtämään suomalaista yrityskulttuuria ja päinvastoin.

Juuri muutosvalmiuden Eversbusch toisi Tanskasta Suomeen, jos jotain voisi tuoda.

– Tanskalaisten vahvuus on joustavuus nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Toisaalta tanskalaiset voivat olla liiankin nopeita.

– Tanskalaiset laittavat pyörät pyörimään heti, vaikka joskus voisi olla hyväksi malttaa hieman, Eversbusch kuvailee.

Käskyjä saneleva
johtaja ei pärjää

Suomessa johtaja voi turvautua asemansa tuomaan auktoriteettiin, mutta Tanskassa se ei onnistu. Auktoriteetit ovat tanskalaisille kauhistus tai vitsailun kohde.

– Tanskalaisia ei voi johtaa titteleihin tai asemaan vetoamalla, vaan tanskalainen johtaja pitää yleensä alaisiaan vertaisinaan. Työpaikalla hän on tekemisissä kaikkien alaistensa kanssa. Työntekijöillä on asemasta ja tilanteesta riippumatta oikeus esittää näkemyksensä, ja he tekevät sen kysymättäkin, Eversbusch kertoo.

Kuntien johtamiseen erikoistuneen Væksthus for Ledelsen sihteeristön johtaja Stine Hinge-Christensen sanoo, että tanskalainen johtaminen korostaa luottamusta, viestintää, alaisten itseohjautuvuutta ja yhteisöllisyyttä.

– Käskyjä saneleva ja kaikkeen puuttuva johtaja ei pärjää, Hinge-Christensen sanoo.

– Monilla kunnilla on johtamisessa käytössä sosiaalisen pääoman periaate. Tämä ”vahva kolmio” muodostuu luottamuksesta, oikeudenmukaisuudesta ja yhteistyökyvyistä, Hinge-Christensen selostaa.

Vahvan kolmion hyödyiksi on huomattu kohentunut tuottavuus, laatu, lisääntyneet innovaatiot ja kuntalaisten tyytyväisyys. Kaikkia niitä tarvitaan, sillä kuntatalous on Tanskassakin tiukilla.

Kuntajohtajien, erityisesti pormestarien, työpaineet työuupumuksineen ja muine ongelmineen nousevat Tanskassa säännöllisesti julkisuuteen. Työ on paineista, ja jatkuvassa muutoksessa johtaminen tuo siihen lisää haasteita.

Tanskalaiskuntien ykkösjohtaja on poliittisesti määräajaksi valittu pormestari. Hänen aisaparinsa on kunnanjohtaja, määräajaksi valittu hallintovirkamies.

Hinge-Christensen puhuu pormestarin ja kunnanjohtajan ”poliittisesta tangosta” ja sparrausparista. Asetelma muistuttaa ministerin ja ministeriön johtavan virkamiehen suhdetta. Kunnanjohtaja voi joutua toimimaan jarruna, kun poliitikko-pormestari innostuu lupailemaan. Suhteen pitää siis toimia.

Kuntien ja alueiden johtamismalleissa korostetaan demokratiaa – ovathan kunnat ja alueet olemassa tanskalaisia varten ja tanskalaisten kustantamia. Kutakin aluetta johtaa vaaleilla valittu 41-jäseninen valtuusto ja sen puheenjohtaja. Kunta- ja aluevaalit pidetään neljän vuoden välein.

FF_Speak_milkpack
Lejren kunnanjohto oli avainasemassa, kun Lejre profiloitui luomukunnaksi ja brändäsi Lejre-maidon.

Uudenlainen
yhteistyö yleistyy

Kunnanjohtajien työnkuvaan kuuluu yhä enemmän konkreettinen yhteistyö elinkeinoelämän, kuntalaisten ja järjestöjen kanssa. Hankkeita kutsutaan hyvinvointialliansseiksi.

Yhteistyöhankkeita voivat olla esimerkiksi katuvalot tai luomumaidon brändääminen kunnan nimiin. Sjellantilainen Lejren kunta brändäsi yhdessä meijerijätti Arlan, neljän maidontuottajan ja Føtex-kauppaketjun kanssa ”Lejre-maidon”. Luomukunnaksi profiloitunut Lejre hyötyi näkyvyydestä, Arla sai räätälöidyn tuotteen, maanviljelijät täsmäasiakkaan ja kauppaketju kohensi tuotevalikoimaansa.

– Näistä alliansseista pitää olla hyötyä kaikille osapuolille. Ne onnistuvat vain, jos osapuolet ovat valmiita liikkumaan pois omilta tonteiltaan, Hinge-Christensen sanoo. Kunnan johto on avainasemassa, sillä uudenlainen yhteistyö ei onnistu ilman heidän tukeaan.

Johtajan täytyy ottaa alaiset huolellisesti mukaan hankkeisiin.

– Yhteisölliset tanskalaiset haluavat päästä yhdessä ideoiden lopputulokseen. Työntekijät jakavat toisilleen tietoa ja ideoita. Ryhmätyö on tanskalaisilla verissä, Nordventuksen Eversbusch sanoo.

Räyhäkkäistä alaisista huolimatta pomoilla on Tanskassa valtaa.

Johtaja voi lopulta tehdä hyvinkin suoraviivaisen päätöksen, mutta tanskalaisten on tärkeää saada ilmaista mielipiteensä.

Annukka Oksanen

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 8/2016, jonka teema on johtaminen.

Avatar
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*