Tästä syystä keskusta porskuttaa edelleen – katso, miten puolueet pärjäsivät kotikunnassasi viime vaaleissa
Keskustan puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2024 lähtien Antti Kaikkonen. Häneen kohdistuu myös huomio, kun selviää, miten keskusta pärjää tulevissa kunta- ja aluevaaleissa. Kuva: Laura Kotila/valtioneuvoston kanslia
Teksti Antti Kähkönen/Suomen vaalidatapalvelu Visualisoinnit Suomen vaalidatapalvelu / Tietomuotoilutoimisto KRUT
Puolueet sanovat usein, että kuntavaalit ratkaisee ehdokasasettelu. Ja silloin tarkoitetaan nimenomaan ehdokasmäärää. Mitä enemmän, sen parempi.
Ehdokasasettelussa huomio kiinnittyy usein yksittäisiin ministereihin ja kansanedustajiin ja erityisesti siihen, jättävätkö he kunta- ja aluevaalit väliin, jos he viimeksi olivat ehdolla.
Keskustellaan kaksois- ja kolmoisedustuksesta eduskunnassa, aluevaltuustossa ja kunnanvaltuustossa (HS 31.1.). Korkean profiilin ehdokkailla on luonnollisesti merkitystä oman kuntansa ja hyvinvointialueensa vaalitulokseen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Jos kyseessä on suuri kunta, kuten vaikkapa Helsinki, voi näkyvän poliitikon ehdolle asettumisella olla vaikutusta myös puolueen koko maan kannatusprosenttiin.
Koko maan kannatusprosentti puolestaan on se, johon mediahuomio ja siten myös puolueiden huomio yleensä keskittyy. Sen vuoksi varsinkin kokoomus ja SDP, jotka jäävät keskustalle selkeästi jälkeen valtuutettujen määrässä, mielellään kiinnittävät huomion valtakunnalliseen kokonaiskannatukseen.
Tämä näkyy esimerkiksi pyrkimyksinä saada näkyviä nimiä juuri suurten kaupunkien kuntavaalilistoille; ei välttämättä pelkästään kyseisen kunnan vaalituloksen nimissä, vaan myös, jotta koko maan kannatuslukemaa saataisiin hilattua ylöspäin.
Erityisen tärkeänä tätä pidetään puolueissa, joilla on realistinen mahdollisuus tavoitella koko maan ykköspaikkaa kannatuksessa mittattuna.
Kun tarkastellaan puolueiden ehdokasasettelun määrällistä onnistumista suhteessa muihin puolueisiin, havaitaan selkeä yhteys ehdokasasettelun määrällisen onnistumisen ja vaalimenestyksen välillä. Mitä suurempi osuus ehdokkaista, sitä suurempi osuus äänistä.
Ei auta, jos puolue saa kasvatettua ehdokasmääräänsä, jos kilpakumppanit kasvattavat omaa ehdokasmääräänsä samassa suhteessa. On mitattava puolueiden osuuksia ehdokasmääristä.
Mitä suuremman osan ehdokkaista puolue on asettanut, sitä suuremman osan se saa kokonaiskannatuksesta ja myös valtuutetuista.
Keskusta, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja muut ehdolleasettajat kuin eduskuntapuolueet alisuoriutuvat koko maan kannatuksessa selkeästi siihen nähden, kuinka suuri osuus niillä on ehdokkaista.
Ne ovat yllä näkyvässä kuvaajassa siis viivan alapuolella, vihreät, SDP ja kokoomus puolestaan ovat yläpuolella Puolueet sanovat usein, että kuntavaalit ratkaisee ehdokasasettelu. Ja silloin tarkoitetaan nimenomaan ehdokasmäärää. Mitä enemmän, sen parempi.
Tämä johtuu siitä, että niillä on vahva kannatus suurissa kaupungeissa, joissa annetaan iso osa kuntavaalien äänistä.
RKP ja keskusta ovat vahvoja useissa pienissä kunnissa. Näissä kunnissa ne saavat hyvin ehdokkaita ja valtuutettuja verrattuna muihin puolueisiin. Kuvaajassa yllä tämä näkyy siten, että mm. keskusta ja RKP saivat isomman osuuden äänistä kuin oli heidän osuudet ehdokkaista (sininen väri). Nämä kaksi puoluetta saavat siis ehdokasmääräänsä suhteutettuna paljon valtuutettuja.
Puolueet, jotka saavat valtakunnallista kannatustaan suuremman osuuden koko maan valtuutettujen määrästä, puhuvat mielellään valtuutettujen määrästä ja asettavat valtuutettujen määrään liittyviä tavoitteita.
Jotta puolue voi menestyä kuntavaaleissa valtuutettujen määrässä laskien, eivät yksittäiset vahvat ehdokkaat riitä, vaikka he saisivat kuinka paljon ääniä, vaan tarvitaan paljon ehdokkaita mahdollisimman monessa kunnassa.
Vuosien 2012–2021 kuntavaalien kehitystä tarkastelevasta kuvaajasta onkin havaittavissa, että ehdokasmäärällä on suora yhteys myös valtuutettujen määrään.
Sama yhteys on sinänsä havaittavissa, vaikka laskettaisiin absoluuttisia ehdokasmääriä ja valtuutettujen määriä. Tarkastelemalla suhteellisia osuuksia ehdokasmäärästä ja valtuutettujen määrästä voidaan kuntamäärän ja valtuustojen koon muutokset huomioida.
Näin eri vuosien vaalit saadaan keskenään vertailukelpoisiksi, vaikka vaaleissa on ollut eri määrä kuntia tai samassa kunnassa valtuuston koko muuttunut ja sen myötä ehdokaslistojen enimmäispituus ja siten eräissä tapauksissa myös kunnan ehdokkaiden kokonaismäärä.
Kun poraudutaan kuntatasolle 2012, 2017 ja 2021 vaaleissa ja tarkastellaan kaikkien puolueiden osuutta ehdokkaista ja valtuutetuista, havaitaan ehdokasasettelun määrällisen onnistumisen ja valtuutettujen määrässä mitattavan vaalimenestyksen välisen yhteyden pysyvyys.
Yhteys on selkeä myös tarkasteltaessa kutakin puoluetta yksitellen kussakin vaalissa.
Keskusta on edelleen vahva kuntavaaleissa ja saa selkeästi eniten valtuutettuja. Siinä sitä auttaa laaja ja lähes koko maan kattava kunnallisjärjestöjen verkosto, joiden vastuulla ehdokkaiden rekrytointi kuntavaaleissa on.
Lue myös:
