Johtajana haluan olla ymmärtävä kuuntelija, joka tahtoo hyvää ratkaisukeskeistä, mukaan ottavaa toimintakulttuuria kaikkien kanssa, Touko Aalto sanoo. Kuva: Tommy Pohjola. 

SEINÄJOKI – Toivakan vt. kunnanjohtajana vastikään aloittanut Touko Aalto on optimisti: hän uskoo kunnassa löytyvän yhteishenkeä, ja hän uskoo että kovatkin erimielisyydet ratkeavat kuuntelemalla ja ymmärtämisellä.  

Viime vuosina kuntajohtajat ovat toistuvasti tuoneet esiin työnsä varjopuolena häirinnän, jota tulee niin kuntalaisten kuin luottamushenkilöiden tahoilta.  

Kunnanjohtajan valinta jakoi Toivakan valtuuston: Aalto voitti äänestyksen yhden äänen erolla. Työnimike on ”virkaa toimittava”, koska valinnasta valitettiin. Kunnanjohtajalta vaadittiin kokemusta kunnallishallinnon johtotehtävistä, ja valittajien mielestä Aallon toiminta kuntapolitiikan puolella ei tee hänestä kelpoista tehtävään.  

Aalto on ollut Jyväskylän kaupunginvaltuutettu vuodesta 2008 ja Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuutettu vuodesta 2022. Hallituskokemusta Aallolla on Keski-Suomen maakuntaliiton haliltuksesta vuosilta 2013-15 ja Jyväskylän kaupunginhallituksesta jäsenenä vuosina 2019-2020 ja varajäsenenä vuodesta 2021. Lisäksi hän on toiminut kansanedustajana 2015–2019 ja vihreiden puheenjohtajana 2017–2018.

Toivakan valtuusto äänesti valintakokouksessa Aallon kelpoisuudesta, ja lukemin 15–6 valtuusto totesi Aallon kelpoiseksi.  

Silti valinnasta jätettiin valitus

Demokratiaa kunnioitettava 

Aalto on kuitenkin vakuuttunut siitä, että hänellä on hyvät edellytykset työhönsä myös yhteisön taholta. 

-Olen ollut niin pitkään mukana politiikassa, myös kuntapolitiikassa. Tunnen demokratiaa aika hyvin ja kunnioitan sitä äärimmäisen paljon. Minusta on hirveän tärkeää, että jos on sanottavaa, saadaan suu auki, ja jos on erilaisia näkemyksiä, kerrotaan avoimesti. Demokratiaan kuuluu myös tiukat äänestykset ja erilaiset jälkipuinnit. Se on oma prosessinsa ja kunnioitan sitä. 

Aallon mukaan yksi Toivakan vahvuuksista on, että ihmiset tuntevat toisensa. Eripuran sijaan hän uskoo keskustelevan kulttuurin voittavan. 

-Siellä [Toivakassa] on hyvät, avoimet keskusteluvälit eri toimijoiden välillä. Jos on asiaa, tietää kenelle puhua, ja jos tahtoo puhua, voi puhua. Pidän tällaista yhteisöllisyyttä hirmuisen hyvänä. Uskon Toivakassa vahvasti siihen, että kaikkein tärkein puolue on Toivakan puolue, ja yhteen hiileen puhaltaminen on mahdollista.  

Tunteella ja järjellä 

Hakiessaan kuntajohtajaksi Aalto toimi Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtajana. Toivakassa häntä kiehtoi kokonaisuus, joka tuntui täydelliseltä paketilta. Oma työhistoria, ”oma” maakunta ja mahdollisuus tehdä töitä kuntasektorilla myös maakunnan hyväksi vetosi. Aalto ajatteli, että hän olisi hyvä ”työrukkanen” toteuttamaan Toivakan kunnan strategiaa. 

Toivakan strategia kuvaa kunnan matkaa kohti vuotta 2030 näin: 

”Tulevaisuuden Toivakkamme on rohkea ja avoimen vuorovaikutteinen hyvinvointikunta. Kohtaamme muutokset rohkeasti ja avoimesti, uutta kokeillen ja oppien. Hyödynnämme paikallisia erityispiirteitä, mutta myös älykkäitä teknologioita. Toimimme yhdessä. Hyödynnämme entistä enemmän asukkaita ja yhteisöjä kumppaneina ja voimavarana. Kaikki toimintamme rakentuu kestävälle pohjalle. Sijaintimme kolmen valtatien varrella (nelostie, ysitie ja tiedon valtatie eli valokuitu) mahdollistavat kasvumme houkuttelevimpien kehyskuntien joukkoon. Tavoitetta tukevat vahva viestintä ja rohkea päätöksenteko.” 

-Kun syntyy into ja kokee että oma osaaminen sopisi juuri tähän tosi hyvin, sellaista tunnetta kannattaa seurata, Touko Aalto sanoo. 

Eli ratkaisu hakea syntyi tunteella ja järjellä?  

-Kyllä, siitä on kysymys. 

Toivakalle kuuluu hyvää 

Toivakka sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Jyväskylästä. Kunta haluaa toisaalta olla osa Jyväskylän seutua, toisaalta kehittyä omaleimaisena kuntana  

-Kasvavan kaupunkiseudun välitön läheisyys ja maaseudun rauha Päijänteen ääressä – se yhdistelmä puhuttelee tosi paljon, Touko Aalto sanoo. 

Toivakalle kuuluu Aallon mukaan hyvää.  

-Kunta kasvaa ja kehittyy. Valtateiden ja tiedon valtatien yhdistelmä Toivakassa mahdollistaa hyvät liikenneyhteydet ja myös hyvät tietoliikenneyhteydet. 

Tämä sopii Aallon mukaan erinomaisesti pandemian jälkeiseen aikaan, jossa etätyö on lisääntynyt merkittävästi. 

Kuunteleva johtaja haluaa kaikki mukaan 

Kunta puolestaan saa innostuneen, motivoituneen ja heittäytyvän kunnanjohtajan, joka tahtoo toimia kunnanvaltuuston ja strategian toteuttajana, Touko Aalto itse kuvailee. 

– Johtajana haluan olla ymmärtävä kuuntelija, joka tahtoo hyvää ratkaisukeskeistä, mukaan ottavaa toimintakulttuuria kaikkien kanssa. 

Juoksua harrastava Touko Aalto saapui
Kuntajohtajapäiville lenkkitossut mukanaan.
Kuva: Ville Miettinen

Tämä on nimittäin ainoa tapa kohdata politiikan kulttuurin murros, joka Suomeenkin on yltänyt, Aalto sanoo. Murros tarkoittaa keskustelun kuumenemista verkossa ja sosiaalisessa mediassa, väärinymmärtämistä, maton vetämistä toisen alta kaikin voimin.

-Suomalainen poliittinen kulttuuri muistuttaa englantilaista jalkapallokulttuuria: omaa joukkuetta kannatetaan hinnalla millä hyvänsä ja ennen kaikkea ollaan toista joukkuetta vastaan.  

Tätä poliittista kulttuuria pitää Aallon mukaan pystyä ymmärtämään. Ja siihen Aalto pyrkii. 

-Ajattelen, että kun tunnen sen maailman, tunnen aika hyvin myös poliittisen luottamushenkilön sielunmaisemaa ja tätä murrosta, josta on kysymys. Osaan myös suhtautua viranhaltijana ja olla tukena ja kumppanina joka suuntaan. 

Kysymyksiä hallitusohjelmasta 

Tuore hallitusohjelma kiinnostaa kunnissa kovasti, vähän pelottaakin. Toivakan vt. kunnanjohtajaa kiinnostaa erityisesti valtionosuusuudistus. 

-Miten sitä tosiasiassa lähdetään viemään eteenpäin? Mitkä parametrit siinä korostuu? Miten kuntakenttä lähtee kehittymään? Touko Aalto luettelee kiinnostavia kysymyksiä. 

Aallon mukaan on hyvä, että kun viime vuodet on puhuttu sotesta, nyt huomiota kiinnitetään enemmän kuntaan ja kuntien erilaisuuteen.  

-Miten [kuntaministeri] Anna-Kaisa Ikonen, kok., pitää huolta siitä, että vos-uudistuksessa nimenomaan kuntien mahdollisuudet huolehtia lakisääteisistä velvoitteistaan turvataan? Miten tämä tehdään? Se minua ehkä eniten mietityttää. 

Samoin Aaltoa kiinnostaa TE-uudistuksen eteneminen. Mitä perustuslakivaliokunta sanoo siitä? Miten uudistus alkaa edetä?  

-On paljon talouden mutta myös rakenteen uudistumisen kannalta kysymysmerkkejä, on paljon seurattavaa. Tässä on kuntien edunvalvonnan tiimoilta paljon tehtävää. 

Haastattelu tehdään Seinäjoella Kuntajohtajapäivillä. Tapahtumassa Aaltoa kiinnostaakin erityisesti se, miten kuntakentällä valtakunnan tilanne nähdään.  

-Minulla on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, Aalto viittaa hallitusohjelman vaikutuksesta kuntiin. 

Kuntienkin otettava vastuuta 

Puhuttaessa kuntien resursseista toteuttaa elinvoiman kehittämisen tehtäväänsä on muistettava, että kuntien on itsekin kannettava vastuunsa ja oltava aloitteellisia, Aalto korostaa. 

-Ei voi aina odottaa valtiota ja sanoa että missä on mahdollisuudet. Jokainen kunta tekee itse ne perusedellytykset toteuttaa [elinvoimatehtävää]. 

Aalto on virkaiältään niin nuori kuntajohtaja, että hän ei ole vielä kovin paljon ehtinyt verkostoitua. Verkostoitumisen aika onkin heti. 

-Eletään monella tapaa historiallista saumakohtaa kuntien kannalta. Mentoroinnin ja verkostojen merkitys on aivan ensiarvoisen tärkeää. 

-Aika paljon kannattaa kuunnella ja katsoa mitä on tehty ympärillä. Verkostoituminen, hallitusohjelmaan suhtautumisen kuuntelu on tärkeimpiä asioita, miksi olen täällä [Kuntajohtajapäivillä]. Kun kuuntelee mitä kaveri sanoo vieressä alkaa miettiä itse.  

-Kuuntelun taito on yksi tärkeimpiä taitoja. Uskon että suomalaiset osaavat käsitellä asioita, kun keskustellaan. 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä