Tutkijoiden mukaan myös kansalaisten näkemys kunnasta on rakennettava uudelleen. (kuva: Ville Miettinen)

Kuntien missio on rakennettava uudelleen – ei palveluiden vaan laajasti elinvoiman perustalle.

Muun muassa näin toteavat Tampereen johtamiskorkeakoulun professori Arto Haveri, yliopistonlehtori Jenni Airaksinen ja yliopistonopettaja Anni Jäntti Pirkanmaan liiton kuntakehityshankkeen tilaamassa artikkelissa.

Tutkijat esittävät artikkelissaan kuusi teesiä itsehallinnollisen ja asukaslähtöisen kunnan kehittämiseksi.

Ensimmäisen teesin mukaan kuntien itsehallintoa on vahvistettava vähentämällä sääntelyä ja kuntien tehtäviä: jos asioita ei ohjata ylhäältä ja resurssien ja tehtävien suhde on tasapainossa, kunnat voivat paremmin hyödyntää paikallista osaamista ja tietoa sekä keskittyä kuntalaisten tärkeinä kokemiin asioihin.

Toisessa teesissä todetaan, että kuntien ja valtion on panostettava yhteistyösuhteeseensa ja yhteiseen palvelujen järjestämiseen.

– Etenkin maaseudulla ja pitkien etäisyyksien alueilla palvelujen järjestämisessä on vaikea perustella eroa valtion ja kunnan palveluihin. Perinteinen vastakkainasettelu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon välillä ei kansalaisten mielestä ole välttämättä tärkeä asia. Tässä mielessä kunnat ja valtio ovat yhä enemmän toisistaan riippuvaisia, tutkijat kirjoittavat.

Kolmannessa teesissä todetaan, että kansalaisten näkemys kunnista on rakennettava uudelleen: itsehallinnollisen ja asukaslähtöisen kunnan rakentaminen edellyttää myös kuntalaisen roolin muuttumista passiivisesta omistajasta tai oikeuksistaan huolehtivasta asiakkaasta aktiiviseksi toimijaksi.

Neljäs teesi korostaa elinvoimajohtamista kuntien kehittämisen lähtökohtana. Elinvoimanäkökulma ei tarkoita vain elinkeinopolitiikkaa ja yritysten toiminnan edistämistä.

– Kunnan tulee asemoida itsensä tulevaisuuteen, investoida ja käyttää resurssejaan ja sosiaalista pääomaansa niin, ettei kaikkea käytetä hetkessä tai kuluteta loppuun lyhytjänteisesti jonkin ajankohtaisen, tärkeältä näyttävän asian vuoksi, Haveri, Airaksinen ja Jäntti toteavat.

Viidennen teesin mukaan kuntien pitää vahvistaa rooliaan ympäristöasioissa ja kestävässä kehityksessä.

– Ilmastonmuutos, energiakysymys ja ympäristöasiat ovat luonteeltaan sekä globaaleja että paikallisia. Kunnilla on yhä keskeisempi merkitys siinä, miten näistä asioista kyetään huolehtimaan vastuullisella tavalla. Kysymys on yhtäältä yhdyskuntien suunnittelusta, liikenteestä, teollisen toiminnan ja palvelujen järjestämisestä, kouluissa ja päiväkodeissa annettavasta kasvatuksesta ja toisaalta ihmisten arkipäivässä tekemien valintojen tukemisesta.

Kuudes teesi kannustaa aluehallinnon uudistamiseen ja kuntien yhteistyönä toteutettavien tehtävien kokoamiseen yhden kansanvaltaisen aluehallinnon alle.
Tutkijoiden mukaan Suomen aluehallinto on lukuisten uudistusten jäljiltä edelleen sekava, ellei peräti sekavampi kuin aiemmin.

– Kuntien roolia selkiyttäisi ja niiden toimintakykyä vahvistaisi kehittävänaluehallinnon kokoaminen yhden kansanvaltaisen toimijan haltuun, esimerkiksi maakunnalliseen kuntayhtymään. Samalla tämä maakunta tarjoaisi alustan mahdollisesti myöhemmin maakuntaan koottaville erilaisille toiminnoille, liittyivät ne sitten koulutukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon tai valtion ja kuntien yhteisiin palveluihin.

Artikkeli Pirkanmaan liiton verkkosivuilla

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Tutkijoiden teesit ovat hyvä tiivistelmä tarvittavista muutoksista. Se, mitä ihmiset ymmärtävät kunnalla tulee nykyisten muutosten myötä muuttumaan rajusti; sitä ei tulisi ottaa uhkana vaan mahdollisuutena rakentaa juuri tutkijoiden kuvaama vahvan oman identiteetin omaava, asukkaidensa aktiivisesti kehittämä yhteisö. Ennen tätä on tiedostettava kunnan omat vahvuudet ja tulevaisuuden mahdollisuudet sekä pyrittävä määrätietoisesti niitä kohti.

    Hyvänä esimerkkinä tästä asennemuutoksesta voi pitää tällä viikolla radiosta kuultua näyttelijä Kari Väänäsen haastattelu, jossa hän hyvin kuvasi Kemijärven muuttumista lyödystä, taantuman vaivaamasta kaupungista vahvan itsetunnon omaavaksi yhteisöksi, jonka jäsenet ovat ylpeitä siitä, että ovat Kemijärveltä.

    Nokian toiminnan loppumisen myötä Salon kaupunki on nyt samanlaisessa kuoleman laaksossa, josta sen pitää pyrkiä ylös vaikka juuri näillä tutkijoiden esittämillä kuudella teesillä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*