Tutkimus: Julkisessa keskustelussa argumentin arvo perustuu yhä enemmän sen esittäjän maineeseen – vaikuttamismahdollisuudet kasaantuvat
Kun näkyvyys kasaantuu yksittäisille vaikuttajille, se tarkoittaa, että vaikutusvalta jakautuu entistä epätasaisemmin, arvioidaan Helsingin yliopiston tutkimuksessa. Kuva: Pixabay
Lisääntyvä visuaalisuus ja sen myötä syntyvät poliittisen toiminnan käytännöt muuttavat julkista keskustelua ja demokratiaa monin tavoin, Helsingin yliopisto tiedottaa.
Julkisuudessa tapahtuvaa poliittista toimintaa hallitsee maineeseen perustuva logiikka.
Tämä muuttaa merkittävällä tavalla demokraattisen julkisuuden perinteistä arvopohjaa.
Tasavertaisuuteen perustuvasta ihanteesta on siirrytty julkiseen keskusteluun, jossa argumentin arvo perustuu sen esittäjän maineeseen ja tunnettuuteen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tämän seurauksena näkyminen on yhä keskeisempi vallankäytön muoto.
Edellä mainitut kohdat ilmenevät Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
– Visuaalisessa, maineeseen perustuvassa julkisuudessa vaikuttamismahdollisuudet kasaantuvat niille, joilla on resursseja olla esillä, sanoo professori Eeva Luhtakallio Helsingin yliopistosta.
Myös perinteiset poliittisen vaikuttamisen muodot, kuten mielenosoitukset, ovat muuttuneet yhä visuaalisesti näyttävämmiksi.
Protesteja suunnitellaan kuvattavuuden näkökulmasta ja niiden tärkeä päämäärä on tulla kuvatuksi ja jaetuksi sosiaalisen median alustoilla.
– Usein protestien tärkein yleisö ei olekaan kaduilla, vaan ruutujen takana, Luhtakallio kertoo tiedotteen mukaan.
Tekoäly voimavarana
Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamassa viisivuotisessa -hankkeessa on tutkittu visuaalista poliittista toimintaa Suomessa, Ranskassa, Saksassa ja Portugalissa.
Visuaalisen poliittisen osallistumisen tutkimukseen kehitettiin tekoälypohjainen menetelmä.
Tutkimuksen mukaan virtuaalisen ja fyysisen maailman välinen raja on erityisesti nuorten toimijoiden jokapäiväisessä elämässä keinotekoinen.
Samoin tiukka erottelu kuvallisen ja sanallisen tutkimusaineiston välillä on mahdotonta hypervisuaalisen julkisuuden areenoilla.
– Internetin valtavien kuvavirtojen kokonaisuuksien hahmottamiseksi hankkeessa on kehitetty tekoälypohjainen menetelmä, joka luokittelee visuaalista poliittista toimintaa laadullisessa tutkimuksessa tunnistettuihin kategorioihin, kertoo Luhtakallio.
Näkyminen keinona ja päämääränä
Hypervisuaalinen aika näkyy myös esilläolon ja tärkeyden välisessä yhteydessä.
Esillä ja näkyvillä olevat asiat, ilmiöt ja ihmiset koetaan tärkeiksi – keskustelun, mielipiteiden ja pohdinnan arvoisiksi, näkymättömyys puolestaan on osattomuuden, merkityksettömyyden ja ulosjäämisen symboli.
Hankkeessa on pureuduttu myös esillä ja piilossa olemisen erilaisiin merkityksiin erityisesti marginalisoitujen ihmisten näkökulmasta.
– Visuaalisen viestinnän aikakaudella marginalisoidut ja stigmatisoidut aktivistit vaikuttavat olemalla esillä norminvastaisesti, mutta myös piiloutumalla stigmatisoivilta tavoilta katsoa. Poliittisen toiminnan ja argumentoinnin ei-verbaaliset tasot nousevat yhä keskeisempään asemaan, sanoo yliopistotutkija Taina Meriluoto.
Sosiaalinen media tuottaa myös uudenlaisia ristiriitoja poliittisen vaikuttamisen käytäntöihin, yliopiston tiedotteessa kerrotaan.
Kaupallisen alustan ehdoilla toimiminen esimerkiksi ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi sai aktivistit eri maissa neuvottelemaan arvoista ja etiikasta algoritmien vaatimusten ja toiminnan päämäärien ristipaineessa.
Tutkimushankkeen teemoja luodataan avoimessa tapahtumassa, jossa visuaalista poliittista toimintaa eri Euroopan maissa analysoineet tutkijat avaavat tutkimustuloksiaan ja tutkimusmenetelmiään sekä altistavat tutkimuksen päätelmiä kuvajulkisuuden ammattilaisten näkemyksille.
Tilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa tänään torstaina 12.9. kello 17–18.30.
