Kuva: S. Eloranta
Kuntaliiton ARTTU2-tutkimushankkeessa on selvitetty työhyvinvointia kunnissa.

Kuntien henkilöstön työuupumus on lisääntynyt ja työn imu ja sitoutuminen työpaikkaan heikentynyt vuodesta 2016 vuoteen 2018, paljastaa tuore tutkimus.

Kun vuonna 2016 kuntatyöntekijöistä 13,7 prosenttia kertoi aikovansa vaihtaa työpaikkaa, oli luku kasvanut seuraavana vuonna 19 prosenttiin.

Työterveyslaitoksen ja Vaasan yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa selvitettiin 34 kunnan henkilöstöjohtamisen yhteyttä työn imuun, työuupumukseen, työpaikkaan sitoutumiseen ja sopeutumiseen kuntamuutosten keskellä.

Pitkään valmisteltu maakunta- ja sote-uudistus on tuonut monenlaista epävarmuutta kuntatyöhön. Kunnilla on muutoksen johtamisessa edelleen paljon tekemistä.

Kuntaliiton koordinoiman ARTTU2-tutkimusohjelman tuoreimmassa tutkimuksessa poimittiin 10 kuntaa, joissa esiintyi eniten työn imua ja 10 kuntaa, joissa esiintyi eniten työuupumusoireilua.

Hyvä johtaminen parantaa hyvinvointia

Tutkimuksen mukaan hyvällä henkilöjohtamisella on myönteinen yhteys työssä jaksamiseen. Lähiesimiesten työllä on suuri merkitys siihen, miten hyvin työntekijät sitoutuvat työpaikkaansa.

Jos henkilöstö, sen hyvinvointi, ammatillinen identiteetti, vahva motivaatio ja töiden sujuvuus sivuutetaan muutoksissa, se voi tarkoittaa, että kunta menettää puolessatoista vuodessa työntekijöitään. Sen sijaan ihmislähtöinen ja palveleva johtaminen voi vaikuttaa myönteisesti työhön sitoutumiseen vielä 18 kuukautta myöhemmin.

Kun henkilöstö on ylpeä työpaikastaan ja haluaa ponnistella sen tavoitteiden suuntaisesti, se pystyy hyödyntämään voimavarojaan ja suhtautuu niihin myönteisesti.

Työn joustavuus lisää imua

Kunnissa, joissa työntekijät kokivat työssään eniten omistautumista, tarmokkuutta ja uppoutumista, myös työaika ja -paikka joustivat enemmän kuin muualla. Samoin perehdyttäminen, viestintä ja muutoksen johtaminen oli niissä hoidettu paremmin.

Sen sijaan niissä kuntaorganisaatioissa, joissa työn imu oli heikompaa, suorituksen johtaminen oli viety pidemmälle ja varahenkilö- ja seuraajasuunnittelu oli järjestelmällisempää.

– Sekä hyvä henkilöstöjohtaminen että oman työn tuunaaminen vaikuttavat suotuisasti henkilöstön kokemaan työn imuun. Ne näkyvät myös vähäisempänä työuupumuksena ja aktiivisempana muutoksiin sopeutumisena sekä sitoutumisena kuntatyöpaikkaan muutostenkin keskellä, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen sanoo Kuntaliiton tiedotteessa.

Kaiken kaikkiaan työn imu oli korkeampaa ja työuupumus matalampaa niissä kunnissa, joissa henkilöstöjohtaminen toimi hyvin.

Erityisesti henkilöstöjohtamisen pehmeitä käytäntöjä oli kehitetty hyvälle tasolle.

Niissä kunnissa, joissa työn imu oli matalampaa ja työuupumusta esiintyi enemmän, henkilöstöjohtamisessa korostuivat kovat, henkilöstön tuottavuuteen suoremmin liittyvät henkilöstökäytännöt.

Tutkimus antaa henkilöstöjohtamisen kehittämisen tueksi kuusi vinkkiä.

Ne ovat työajan ja -paikan jouston lisääminen, kunnollinen perehdyttäminen, muutoksen johtaminen suunnitelmallisesti, aktiivisesti ja osallistavasti, esimiesten tukeminen, työhyvinvoinnin johtaminen entistä ennakoivammin ja tarvelähtöisemmin ja johtamisen ja palkitseminen toteuttaminen keskustellen ja kannustaen.

Avatar
Milka Valtanen
toimitus@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*