Tutkimus paljastaa: Julkista johtamista on perusteltu suorastaan tieteellisellä petoksella – oikeasti nämä voimat motivoivat työntekijää

Jesse Kajosmaan Vaasan yliopistoon tekemä julkisjohtamisen väitöskirja haastaa vakiintuneet uskomukset johtamisopin perustasta.

Kajosmaan tutkimuksen mukaan nykypäivän johtamisopit sivuuttavat usein vallan ja vapauden moraaliset kysymykset, keskittyen pääosin sumeuksiin kulttuurilla ja arvoilla johtamisesta.

– Vain harvoin korostetaan sitä historiallista tosiasiaa, että organisaatiot ovat luottaneet vahvasti työn sääntöihin ja taloudellisiin kannustimiin.

– Palkkaus on edelleen yksi merkittävimmistä työmotivaatioon vaikuttavista tekijöistä, Kajosmaa painottaa Kuntalehdelle.

Organisaatioita johdetaan ylhäältä alas, Kajosmaa kuvailee.

– Merkittävimpiä voimia, jotka motivoivat työntekijöitä työskentelemään yhdessä, ovat yhä johtajien ylhäältä alaspäin suuntautunut valta ja taloudelliset kannustimet. Siihen rakenteeseen on tukeuduttu eikä se tule häipymään.

Johtajien ja johtamisesta kiinnostuneiden on hyvä suhtautua kriittisesti jopa itsestäänselvyyksiksi muodostuneisiin käsityksiin, hän jatkaa.

– Asiat eivät ole välttämättä, kuten on vuosien saatossa kerrottu.

Mullistava löydös

Tuore tutkimus kyseenalaistaa sen, että lähes 100-vuotias tutkimus työntekijöiden tuottavuudesta vaikuttaa edelleen johtamiskäsityksiimme.

Kajosmaa kertoo, miten Yhdysvalloissa teollisuusalaa koskien tutkittiin valaistuksen ja työolosuhteiden vaikutusta työntekijöiden tuottavuuteen.

Tutkija Elton Mayo tulkitsi näiden tutkimusten osoittaneen, että ulkoisten tekijöiden sijaan tuottavuutta paransi ennemmin työntekijöiden sosiaalisten tarpeiden huomioiminen.

Tämä mullistava löydös muodosti perustan ihmissuhdekoulukunnalle, joka on yhä tänä päivänä osa johtamisen teoriaa ja opetusta.

Kajosmaan mukaan Mayon ideologiset intressit vaikuttivat tutkimustulosten tulkintaan. Mayon näkemys loi vaikutelman, että pelkästään työntekijöiden sosiaalisten tarpeiden täyttäminen selittäisi tuottavuuden nousun.

Jesse Kajosmaan mukaan taustalla on se ristiriita, mikä johtamisella on alun alkaen ollut suhteessa demokraattisiin arvoihin. Siinä, missä johtamiselle ei ollut edellytyksiä toimia demokratiassa, sen perusta on jouduttu rakentamaan tieteellisyyteen verhottuihin väitteisiin perustuen.

– Työorganisaatioissa vaurautta luodaan juuri ylhäältä alaspäin suuntautuvalla johtamisella, mikä on ristiriidassa muihin yhteiskunnan vaalimiin demokraattisiin vapauksiin ja oikeuksiin.

– Kieltämällä johtamisen tosiasiallisen vallan, on luotu tasapainoa työorganisaation realiteettien ja vapauden vaatimusten välille. Näin liike-elämän arvot ovat onnistuneet laajentumaan myös demokraattisiin instituutioihin ja julkiseen johtamiseen, tutkimuksessa kerrotaan.

Kajosmaan mukaan tutkimustulokset osoittavat, kuinka liike-elämän eliitillä ja suuryrityksillä on ollut valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa paitsi länsimaiseen demokratiaan, myös yhteiskuntaamme.

– Vaikka korporatistiset intressit voivat näyttää Suomesta tarkasteltuna kaukaisilta, ne ovat monin tavoin punoutuneet sosiaaliseen rakenteeseen palvellen eliitin ja suuryritysten tarpeita. Tällä suurelta osin näkymättömällä sosiaalisella järjestyksellä on syvät juuret länsimaisessa ajattelussa ja yhteiskuntarakenteessa.

– Suuryritykset ja valtaeliitti ovat osallistuneet merkittävällä tavalla vallitsevien johtamiskäsitysten muokkaamiseen, millä puolestaan on ollut kauaskantoinen vaikutus työntekijöiden jokapäiväiseen elämään.

Jopa petos

Vaasan Yliopisto tiedotti Kajosmaan tutkimuksesta maanantaina.

Vaikka lähes sata vuotta vanha ja itsessään tärkeä sanoma inhimillisyydestä vakiinnutti asemansa tiedeyhteisössä jo varhain, sen pohjana on epätieteellisiä väitteitä, tiedotteessa kiteytetään.

– Monelle Mayon johtopäätös on itsestään selvä, ja sitä on pidetty sukupolvien ajan tieteellisenä faktana. Todellisuudessa kyse ei kuitenkaan ole vankasti todistetuista tieteellisistä löydöksistä, vaan lähinnä tarinankerronnasta ja jopa tieteellisestä petoksesta, Vaasan yliopistossa väittelevä Kajosmaa arvioi tiedotteen mukaan.

Kohti avointa keskustelua

Kajosmaan mukaan henkilöstöjohtajien, organisaatiotutkijoiden ja johtamiskouluttajien olisi tärkeä ymmärtää, miten nykyisten johtamiskäytäntöjen taustalla olevat käsitykset ovat muotoutuneet ja mitä valta- ja talousintressejä ne palvelevat.

Tosiasioihin perustuva tieto tukee johtamisen kehittämistä avoimempaan ja eettisempään suuntaan, hän huomauttaa.

Jesse Kajosmaan väitöstutkimus tarkastetaan ensi perjantaina Vaasan yliopistossa.

Lue myös:

Kuntien johtajilla ei ole riittävästi aikaa johdettavilleen – ”Toisarvoiset tehtävät vievät tarpeettomasti aikaa olennaisemmalta”