Tutkimus: Suomen romanien elämänlaatu muita heikompi, vain kolmannes luottaa kuntien päätöksentekoon
Kuva: Ville Miettinen
Alle puolet romanimiehistä ja vain vähän yli puolet naisista luottaa julkisiin terveyspalveluihin.
Suomen romanien elämänlaatu on heikompi kuin väestöllä keskimäärin, paljastaa ensimmäinen romanien hyvinvointia tarkasteleva tutkimus.
Romanien hyvinvointitutkimus Roosa selvitti vuosina 2017–2018 Suomen romanien hyvinvointia, palvelujen käyttöä ja koettua tarvetta, terveyttä sekä toiminta- ja työkykyä. Tutkimuksen mukaan romanien koulutus, työllisyys ja tulotaso ovat koko väestöön verrattuna matalat.
Tilannetta vaikeuttaa ryhmän kokema syrjintä: Lähes joka toinen vastaaja oli kokenut viimeksi kuluneen vuoden aikana epäoikeudenmukaista kohtelua vieraalta ihmiseltä julkisella paikalla.
Etenkin nuorten parissa syrjinnän kokemukset ovat yleisiä.
Syrjintää oli koettu myös viranomaisten, erityisesti poliisin, Kelan ja sosiaalipalveluiden kanssa asioitaessa.
Matala koulutus- ja työllisyysaste voivat selittää sitä, miksi Suomen romaneilla on myös heikompi terveyden ja hyvinvoinnin taso kuin koko väestöllä.
Monet pitkäaikaiset sairaudet, kuten diabetes, sepelvaltimotauti ja astma ovat romaneilla yleisempiä kuin koko väestössä. Etenkin naiset kokevat terveytensä keskimääräistä heikommaksi. Romaninaisilla on huomattavasti koko väestön naisia enemmän liikkumisvaikeuksia.
Alle puolet miehistä ja vain vähän yli puolet naisista luottaa julkisiin terveyspalveluihin.
Romanien luottamus myös muita viranomaistahoja kohtaan arvioitiin suhteellisen heikoksi. Noin kolmasosa tutkimukseen vastanneista miehistä luotti täysin tai lähes täysin oikeuslaitokseen ja kunnan päätöksentekoon. Naisista noin puolet luotti oikeuslaitokseen ja poliisiin täysin tai lähes täysin. Kunnan päätöksentekoon naiset luottivat suunnilleen yhtä paljon kuin miehet.
Julkisen sektorin tulisi toimia esimerkkinä
Tutkimuksen mukaan julkisen sektorin tulisi toimia esimerkkinä vähemmistöjen työllisyyden edistämisessä.
Julkinen sektori voisi parantaa syrjintää kokevan vähemmistön tilannetta lisäämällä esimerkiksi harjoittelupaikkoja ja työssä oppimista, sekä kannustamalla romaneja jatko-opintoihin.
Romaniyhteisön terveyttä voisi edistää esimerkiksi ruokatottumuksiin ja liikuntaan keskittyvien hankkeiden avulla ja lisäämällä lasten, nuorten, naisten ja perheiden harrastusmahdollisuuksia ja lisäämällä kulttuurisensitiivisia matalan kynnyksen palveluita perhetyöhön ja henkisen hyvinvoinnin palveluihin.
Selvityksen toimenpide-ehdotusten mukaan romanitietoisuutta voidaan lisätä esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden ja romanikulttuurin ohjaajien avulla erityisesti henkisen hyvinvoinnin palvelujen, sosiaalipalvelujen, Kelan ja poliisin työntekijöiden keskuudessa.
Romanikulttuurin ohjaajia ja kokemusasiantuntijoita voidaan hyödyntää myös esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tukitoimissa, sosiaalityössä, asumispalveluissa ja muissa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteutti Roosa-tutkimuksen osana Diakonia-ammattikorkeakoulun Nevo Tiija -hanketta Euroopan sosiaalirahaston tuella.
