Työllisyysalueista saadaan pian lisää tietoa, koska kuntien on ilmoitettava suunnitelmistaan lokakuussa – Sipoo ja Kerava löysivät yhteisen sävelen
Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas myönsi aikataulun olleen tiukka työllisyysalueen muodostamisen suhteen, kun valtuusto kokoontui maanantaina. (Kuva: Victor Paul/Sipoon kunta)
Lokakuun viimeinen päivä on ollut merkittynä monessa kunnassa taitekohtana, koska siihen mennessä kuntien on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) tarvittavat asiakirjat työllisyysalueiden järjestämisestä.
TEM:n erityisasiantuntija Jenni Wessman kertoo, että työllisyysalueita on näillä näkymin muodostumassa noin 45. Arvio on epävirallinen ja alustava, sillä ministeriössä odotellaan edelleen ilmoituksia tai poikkeuslupahakemuksia kunnilta, joista osa puntaroi viimeiseen asti vaihtoehtojaan.
Ilmoituksia ja poikkeuslupahakemuksia odotellessa TEM:ssä on valmistauduttu myös kolmanteen vaihtoehtoon.
– Voi myös olla, että kunta ei lähetä kumpaakaan.
Tarvittaessa kunnan tilannetta selvitetään perälautamenettelyssä, jossa määritellään sopivin ratkaisu.
– Perälautamenettelyssä katsotaan sitä kokonaisuutta, esimerkiksi, mitä kuntia on siinä naapureina.
Perälautamenettelyn kautta työllisyysalueiden viimeisetkin palaset alkavat hahmottua ja loksahtaa paikoilleen. Tällaisen menettelynkin kautta työllisyysalueasioiden pitäisi olla selvillä viimeistään ensi vuoden helmikuussa.
Työpöytä täyttyy suunnitelmista
Todennäköisesti jo tällä viikolla ministeriössä on jo ehditty koostaa lokakuun viimeiseen päivään mennessä toimitetuista tiedoista ajankohtaista kokonaiskuvaa tiedotettavaksi, TEM:n erityisasiantuntija Jenni Wessman ennakoi.
Työtä riittää seuraavien päivien aikana, hän jatkaa.
– Siinä on arviolta satoja pdf-dokumentteja luettavana.
Kunta voi riittävän leveillä hartioilla järjestää yksin työvoimapalvelut tai sitten kunta muodostaa muiden kuntien tai kunnan kanssa yhteistoiminta-alueen.
Demokratia mielessä
Monessa kunnassa on pitänyt kiirettä työllisyysalueasioita pohtiessa. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen TE-palveluiden uudistuksesta maaliskuun alussa.
Osalla kunnista on ollut useita eri vaihtoehtoja pohdittaessa sopivinta.
Esimerkiksi Sipoon kunta äänesti omasta päätöksestään maanantai-iltana. Kunnanvaltuusto äänesti sen puolesta, että Sipoo muodostaa yhteistoiminta-alueen Keravan kaupungin kanssa.
Yhtenä vaihtoehtona oli yhteistoiminta-alue tiettyjen Itä-Uudenmaan kuntien kanssa. Sekin vaihtoehto oli esillä, että Sipoon kunta jää sopimuksettomaan tilaan.
Keravan kaupunginvaltuusto seurasi oman kokouksen aikana Sipoon kokouksen käänteitä. Kun Sipoon päätös oli selvillä, myös Kerava teki päätöksensä. Näiden päätösten pohjalta ministeriölle ilmoitetaan Sipoon ja Keravan yhteisestä työllisyys- ja elinkeinoalueesta Uudellamaalla.
Sipoon kunta oli vielä kesällä etenemässä yhteistoiminta-alueeseen tiettyjen Itä-Uudenmaan kuntien kanssa. Tähän Porvoon kaupungin johtamaan suuntaan Sipoo ei lopulta kulkenut.
Sipoon kunnanjohtaja Mikael Grannas kertasi valtuuston kokouksessa maanantaina, miten demokratia- ja rahoitusasioissa koettiin sen verran haasteita, että päädyttiin lopulta etsimään uutta mahdollisuutta.
– Katsoimme, että onko Keski-Uudellamaalla tai Keravalla valmiutta avata meille ovet, Grannas muisteli.
Sipoon kunta löysi neuvotteluvalmiutta Keravalta ja syyskuussa neuvottelut pääsivätkin liikkeelle. Lopulta Kerava ja Sipoo saivat sovittua asioista sopimuksen laatimista varten ja maanantaina valtuustot hyväksyivät sopimuksen.
Keravan kaupunki on yhteistoiminta-alueen vastuukunta.
Lue myös:
