Terhi Källi on ensimmäisessä kuntajohtajavirassaan. Aiemmin hän on työskennellyt Ruoveden hallintojohtajana, Urjalan hallinto- ja talousjohtajana ja Humppilan hallintojohtajana sekä Ruoveden vs. kunnanjohtana.

Kuntajohtajien työhyvinvointikyselyn tulos, jonka mukaan työvoiman saatavuus on eniten kielteisesti hyvinvointiin vaikuttava tekijä, ei yllätä Auran kunnanjohtajaa Terhi Källiä

Källi muutti Tampereelta vajaan 4 000 asukkaan Auraan ensimmäiseen varsinaiseen kuntajohtajavirkaansa. 

Hän on aiemmin toiminut eri kunnissa hallintojohtajana, talousjohtajana ja kunnanjohtajan sijaisena. Vaikka muutto oli pieni kulttuurishokki, varsinaisia yllätyksiä ei vielä ole eteen tullut. 

Työvoiman saatavuuden liittyvän haasteen hän on nähnyt läheltä myös aiemmissa pesteissään. 

-Tämä on ollut pienten kuntien todellisuutta jo vuosia.  Siinä vaiheessa kun siitä tuli isojen keskuskaupunkien todellisuutta, siitä alettiin puhua julkisuudessa.

Tilanne vaikuttaa monella tavalla: rekrytoinnit menevät pieleen, sinnitellään vajaalla henkilöstöllä kun ei saada sijaisia.  

-Kuntajohtajalla myös huoli työntekijöiden jaksamisesta. 

Hieman yllättäen kyselyn mukaan kunnan taloustilanteella on työhyvinvointiin ennemmin positiivinen kuin negatiivinen vaikutus. Tuloksessa saattaa olla kyseessä ”koronaharha”, Terhi Källi arvelee. 

-Tai sitten kuntajohtajat haluavat poikkeuksellisessa epävarmuudessa keskittyä hyvään, kun kerrankin tilinpäätökset näyttää plussaa. 

-Epävarmuus kuntataloudessa on jatkunut niin pitkään, että ehkä siihen on jo hieman turruttukin, Källi pohtii. 

Monipuolisen työn kahdet kasvot

Källi kokee monipuolisuuden kuntajohtajan työn ”sekä parhaaksi että pahimmaksi” puoleksi. 

-On tosi hienoa, että saa olla monessa mukana ja vaikuttamassa asioihin. Ja varsinkin tällaisessa pienessä kunnassa kun pääsee tekemisen tasolle asti ja jokainen päivä on erilainen. 

-Toisaalta asioiden keskeneräisyyden sietäminen ja jaksamisen rajojen vetäminen on vaikeaa. Jatkuvasti tulee uusia velvoitteita ja uusia tehtäviä. Tällaista muutaman tuhannen asukkaan kuntaa koskee kaikki samat velvoitteet kuin Helsinkiä. Tehtäväkenttä yhdellä ihmisellä on niin laaja, että ei millään voi hanskata sitä. 

Kuntajohtajien kokema häirintä ja uhkailu on edelleen yleistä, kyselyn mukaan sitä oli kokenut 44 prosenttia vastanneista.  

Terhi Källi ei ole itse joutunut häirintää tai uhkailua kokemaan mutta hän on kuullut kollegojen kokemista hurjistakin tapauksista. 

Hän toivoo, että ihmiset muistaisivat inhimilliset käytöstavat. Kunnanjohtajalle palautetta voi tulla asioista, jotka eivät edes kuulu kunnan tehtäviin, kuten valtion hoitamista teistä. 

-Kunta on niin kiinni ihmisten arjessa, ja kunnanjohtaja on persoonallaan kiinni työssään. Kun joudutaan viemään vaikeita asioita päätöksentekoon, joutuu katsomaan, kohdistuuko minuun tämmöistä [häirintää tai uhkailua]. Tähän mennessä ei onneksi ole kohdistunut. 

Kuntajohtajille lisää arvostusta

Terhi Källi arvioi, että kuntatyötä ja kuntajohtamista ei arvosteta samalla tavalla kuin esimerkiksi yritysjohtamista.  

-En tiedä, mistä se johtuu. Tämä on kuitenkin niin monipuolinen tehtävä, että harvassa yrityksessä on tällaista. Jollain tavalla pitää olla kartalla kaikesta. 

Källi on kokenut hyödylliseksi esimerkiksi Kuntaliiton ylläpitämät kuntaverkostot ja esimerkiksi vapaamuotoiset whatsapp-ryhmät, joissa voi vaihtaa ajatuksia työstä. 

Olennaisen tärkeänä työssään hän pitää sitä, että työlle on rakennettava avoimen vuoropuhelun kautta luottamus luottamushenkilöihin ja kuntalaisiin. Työhön kohdistuvat odotukset kannattaa pitää realistisina. 

-Kuntajohtajalla on myös vastuu, työn ja muun elämän välisistä rajoista on uskallettava pitää kiinni.  

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*