”Unelmajuttu, että saa olla täällä ja ajatella maailmaa” – Kuntatalo on kuin muisto lapsuudesta
Markus Koski katselee ympärilleen juhlavassa Kuntatalossa ja viihtyy tehtävässään.
Markus Sommers, kuvat
Kun katsoo Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton eli Nuva ry:n puheenjohtajan Markus Kosken toimintaa Kuntatalolla, on vaikea jatkaa päivittelyä siitä, kun nuoria ei politiikka kiinnosta. Koski seisoskelee Helsingissä vaikuttavanoloisen Kuntatalon käytävällä ja katselee ympärilleen ja ylös kerroksiin. Paikasta toiseen siirryttäessä hän kuvailee omaa historiaansa.
– Lapsena sitä koettaa etsiä itselleen omaa harrastusta, omaa juttua. Minä löysin sen vaikuttamisesta, koulussa oppilaskuntatyön kautta. Rupesin itse selvittämään, missä vaikuttamista voi tehdä kunnassa enemmän.
Nyt 20-vuotias Markus Koski joutui lapsena odottamaan nuorisovaltuustoon pääsyä, koska oli innoissaan asiasta jo ennen kuin täytti 13, mikä on nuorisovaltuuston ikäraja. Ennen nuorisovaltuustoa toiminta oli välipala-automaattien järjestämistä ja kahviota.
– Halu hoitaa yhteisiä asioita. Siitä syntyi se oma harrastus.
Kevään vaaleissa hänet valittiin Nokian kaupunginvaltuuston varavaltuutetuksi kokoomuksen ehdokkaana. Parikymppinen Koski on jo konkari nuorisovaltuustoasioissa. Parhaita kokemuksia oli hänen omien sanojensa mukaan Nokian nuorisovaltuuston puheenjohtajuus kolme vuotta (2020-2022). Saman ajan hän oli myös kaupunginvaltuustossa nuorisovaltuuston edustajana.
– Nuorilta tuli nuorisovaltuustoon ehdotuksia. Esimerkiksi, että nuorisotila ei ollut käyttäjilleen mieluinen. Nuorisovaltuustossa lähdettiin yhdessä viemään asiaa eteenpäin ja saimme uuden nuorisotilan Nokialle.
Mikä sitten on nuorisovaltuusto? Nuorisovaltuustot ovat puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat kunnissa ja hyvinvointialueilla ajamassa paikallisten nuorten etuja.
Vanhimmat nuorisovaltuustot ovat toimineet yhtäjaksoisesti 90-luvun loppupuolelta alkaen ja tällä hetkellä noin 98 prosentissa Suomen kunnista ja kaikilla hyvinvointialueilla toimii nuorisovaltuusto tai jokin muu vastaava nuorten vaikuttajaryhmä.
Nuorisovaltuustot kirjattiin vuonna 2015 uuteen kuntalakiin takaamaan nuorten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Jokaisessa kunnassa tulisi siis olla nuorisovaltuusto. Lisäksi vuodesta 2023 alkaen kaikilla hyvinvointialueilla on tullut olla alueellinen nuorisovaltuusto.
Nuva ry:n puheenjohtaja muistelee lapsuuden ruotsinristelyitä ja saa samaa tunnelmaa Kuntatalon käytävillä.
Kunnat ja hallinto kiinnostavat
Kotipaikkakunnalta Nokialta Markus Kosken ura yhteisten asioiden hoidossa jatkui Helsinkiin.
– Päädyin hakemaan Nuva ry:n hallitukseen ja sitten puheenjohtajaksi.
Pesti alkoi vuonna 2024 ja se päättyy toisen kauden jälkeen vuoden lopussa. Jo nuorena melko isoihin kuvioihin tottuneelta Koskelta on suorastaan pakko kysyä, mitä seuraavaksi? Odottaako poliitikon ura? Nuva-pomoa kysymys hymyilyttää, koska suunnitelmat eivät ole kaksikymppisellä täysin lukkoon lyödyt.
– Toivon mukaan jotakin kuntiin tai hallintoon liittyvää. Kun on näin nuorena alkanut kiinnostua kunnallishallinnosta, pakko on kuitenkin jatkaa sitä reittiä. Katsotaan, mihin elämä vie.
Markus Kosken elämä pyörii pitkälti työn ympärillä Helsingissä. Kotona Nokialla hän harrastaa kotiseututoimintaa. Vaikuttaminen on erittäin mieluinen harrastus.
– Ja tällä hetkellä se on myös työ, mikä on ihan mahtavaa.
Nuva ry:n puheenjohtajuus on päätoiminen tehtävä.
Tintin pienoismallin Markus sai äidiltään Brysselin matkan kunniaksi.
Nuorten edustaja
Nuvan puheenjohtajan tärkein tehtävä on järjestön johtamisen ohella edustaa nuoria vaikuttajia valtakunnallisessa päätöksenteossa.
– Pystyn puhumaan valtakunnallisesti nuorten vaikuttajien puolesta. Lisäksi olen se, joka voi auttaa nuoria nuorisovaltuutettuja, kuvailee työstään innostunut Koski.
Usein nuori laittaa viestiä ja kertoo tarvitsevansa apua jossain nuorisovaltuustoon liittyvässä asiassa. Esimerkiksi joskus tarvitaan lobbausapua, kun nuorisovaltuusto haluaa saada läsnäolo- ja puheoikeuden kaupunginvaltuustoon.
– Joskus voi olla haasteita aikuisten kanssa. Usein taustalla on päättäjä tai viranhaltija, joka suhtautuu nuorisovaltuustoon negatiivisesti. Nämä tapaukset ovat onneksi vähäisiä. Aikuisella viranhaltijalla on aika iso valta siihen, löytyykö tiloja ja resursseja vaikuttamistoimintaan. Harvemmin se nuorten innosta on kiinni.
Kuntien nuorisovaltuustot ovat jatkossa kunnanhallituksen asettamia vaikuttamistoimielimiä. Nuorisovaltuuston sijainti kunnan organisaatiossa vaihtelee hallinnosta nuorisotoimeen. Se miten nuorisovaltuusto sijoittuu kunnan organisaatiorakenteeseen, vaikuttaa osaltaan nuorisovaltuuston toimintaan ja sen laatuun.
Nuorisovaltuutetut vaikuttavat kuntien, sekä hyvinvointialueiden lautakunnissa, valtuustoissa ja muissa toimielimissä. Enenevissä määrin nuorisovaltuustoilla on myös puhe- ja läsnäolo-oikeus kunnanhallituksissa. Näin hyvin asiat ovat esimerkiksi Vantaalla ja Punkalaitumella, kerrotaan Nuva ry:n sivuilla.
Markus Koski tietää, että käytännössä toiminta on hyvin vaihtelevaa.
– Kuntalaissa määritelty, että kunnassa tulee olla nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuustojen asema on kuitenkin hyvin erilaista eri kunnissa. Kotikunta vaikuttaa, miten tulet kuulluksi.
Kierros toisella linjalla sijaitsevassa Kuntatalossa jatkuu. Markus Kosken kanssa juteltaessa unohtaa keskustelukumppanin iän, mutta siitä ei ole epäilystäkään, etteikö hän ole nuorten asialla. Hän jatkaa listaa siitä, mitkä asiat aidosti vaikuttavat nuorten mahdollisuuksiin toimia.
Ihannetilanteessa nuorisovaltuustolla on toimintaedellytykset kunnossa. Eli esimerkiksi aloiteoikeus ja edustuspaikat.
– Sillä tulee olla rooli osana kunnan päätöksentekoprosessia. Kun valmistelussa on jokin asia, viranhaltija tulee esittelemään sitä nuorisovaltuustolle, joka tekee siitä lausunnon ja tuo nuorten näkökulman osaksi valmistelua.
Suomessa on paljon esimerkkejä siitä, että se toimii. Mitä hyötyä siitä on, että nuorisovaltuustot toimivat kunnissa?
– Kun aidosti halutaan tietää, mitä nuoret ajattelevat, ei aikuinen pysty siihen vaan tarvitaan nuorten kokemuksia.
Fakta
Kuka?
- Markus Koski
- Nokialais-helsinkiläinen nuorisovaikuttaja
- Nuva ry:n puheenjohtaja
- Nokian nuorisovaltuusto 2018-2022
Nuoret ja kiinnostus?
Vaalien ympärillä puhuttaa se, miksi nuoria eivät yhteiskunnalliset asiat kiinnosta ja miksei äänestetä. Huoli on aiheellinen, mutta syyllisiä hakemalla asia ei muutu. Yhteiskunnallisesti valveutunut Koski ei heristä sormeaan yhdellekään nuorelle.
– On sellaisia nuoria, joita se (politiikka) ei kiinnosta. Mutta ei voi sanoa, että yleisesti ei kiinnosta. Nuorisobarometri kertoo, että nuoret ovat kiinnostuneempia yhteiskunnallisista asioista kuin koskaan aikaisemmin.
Koski puhuu tiedonpuutteesta yhtenä syynä. Ei mielletä, että jokin palvelu liittyy kunnan tai hyvinvointialueen toimintaan, minkä seurauksena vaikkapa huonoon palveluun voi yrittää vaikuttaa äänestämällä.
– Politiikka on vaikeata kieltä, vaikeita sanoja ja usein se on jopa vähän tylsää. En ihmettele yhtään, jos ei jokaista nuorta kiinnosta.
Mitä poliitikkojen pitäisi tehdä, että nuoria kiinnostaisi politiikka?
– Kannustan päättäjiä vierailemaan kouluilla, nuorisotaloilla, kohtaamaan nuoria, juttelemassa nuorten kanssa, olemaan aidosti kiinnostuneita siitä, mitä nuoret ajattelee.
Nuvan puheenjohtajan ottaa esimerkin. Yläkouluikäiseltä ei saa ääntä kuntavaaleissa, mutta häneltä voidaan saada aidosti sellaisia ajatuksia, jotka auttavat rakentamaan parempia palveluita.
– Olennaista on aikuisten asenne, miten nuoriin suhtaudutaan, kunnioittavasti ja nuoria kuunnellen.
Markus Kosken mukaan kuntalaisdemokratia, jota toteutetaan vaalien välillä, lisääntyy. Yksi esimerkki on osallistava budjetointi.
– Sosiaalinen media, digitaaliset alustat antaa uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää ideoita.
Kouluissa vaaleja pitäisi lähestyä muutenkin kuin oppikirjojen kautta. Opetuksessa voitaisiin hyödyntää nuorisaovaltuustoa tai kansalaisyhteiskuntaa.
– Tiettyä porukkaa, joilla oppitunnilla voi olla hankalampaa, koulu ei tavoita ollenkaan. Silloin nuorisotyö voi tavoittaa. Onko kunnasssa joku mopotalli tai muu tapa, mitä kautta nuoriso tavoitetaan. Tärkeää on, että että ei tavoiteta pelkästään niitä, jotka ovat jo valmiiksi aktiivisia.
Markus Koski elää unelmaansa auttamalla muita nuoria.
Pahoinvointi iso huoli
Unelmaansa elävä, hyvinvoiva Markus Koski ei elä kuplassa, jossa luullaan jokaisen lapsen ja nuoren voivan hyvin. Hän näkee nuorten pahoinvoinnin lisääntyvän.
– Maailma ja nuorten elämä muuttuu niin nopeasti, että olen huolissani pysyykö meidän yhteiskunta mukana. Vanhemman tai jonkun muun turvallisen aikuisen voi olla tosi hankala auttaa nuorta, jos nuoren huoli liittyy esimerkiksi siihen, mitä tiktokissa tapahtuu. Se on aivan erilainen maailma.
Koski tietää, että aina nuorten ja vanhempien maailma on poikennut toisistaan.
– Aina on ollut niin, että nuori on sanonut vanhemmalle, että ”sä et tajua mua”, mutta
some tuo ihan oman luokan haasteet. Siltä ei voi sulkea silmiä, että iso joukko lapsista ja nuorista voi pahoin. Miten voidaan heitä auttaa, riittääkö turvallisia aikuisia kaikille?
Markus Kosken tärkein teema on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus turvalliseen aikuiseen. Monelle se löytyy kotoa, mutta ei kaikille.
– Silloin on julkisen vallan tehtävä varmistaa, että meillä on esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajia, nuorisotyöntekijöitä ja opettajia, jotta jokaiselle löytyy turvallinen aikuinen.
Tintti ja ruotsinlaiva
Omassa työhuoneessaan Kuntatalon ykköskerroksessa Markus esittelee Tintti-pienoismallia. Tintin hän sai äidiltään Brysseliin suuntautuneen EU-reissun kunniaksi.
– Tintilläkin tukka nousee tuulessa ja on sellainen seikkailijatyyppi, nauraa Markus Koski.
Ja miten siis Kuntatalo ja ruotsinlaiva liittyvät yhteen?
– Lapsena tehtiin ruotsinlaivalla risteilyjä ja nuorena suurin osa ajasta kului virastotalossa nuvahommissa. Kun näin Kuntatalon sisältä, aloin pitää sitä tosi hienona, koska se muistuttaa minulle kahta tärkeätä ympäristöä, paljastaa Markus Koski tunnelminaan työpaikalla.
Kiinnostava juttu.miten saataisiin tämä tik tok nuoriso kiinnostumaan yhteisistä asioista
Tällä hetkellä osallistuva budjetointi on keino millä saadaan nuoret tyytyväisiksi ja vaikenemaan todella suurista asioista. Nuoret saadaan tyytyväisiksi kun saavat äänestää mitä kunnassa tehdään pikku rahasummalla korkeintaan promille budjetista. Todella isot asiat kaavat pts ynnä muut virantäytöt päättää suljettu piiri. Nuorison pikku elimet on vailla todellista päätösvaltaa isoissa asioissa. Tää on heikkous kunnallishallinnossa