Ensimmäisessä vaihtoehdossa perustettaisiin kuntaliitoksella uusi kaupunki kaupunkiseudun nykyisestä kahdeksasta kunnasta. Suomen toiseksi suurin kaupunki aloittaisi  toimintansa vuoden 2017 alusta tai myöhemmin yhdessä sovitun aikataulun mukaisesti.
 
– Jos uusi kaupunki -mallin mukaisen kunnan muodostaminen
ei saa huhtikuussa kannatusta kaikkien tai useamman selvityksessä mukana olevan kunnan päätöksissä, esitän että valtuustot käynnistävät sen sijaan jatkovalmistelut
seutukaupunkimallin suuntaviivojen pohjalta, kertoo selvitysmies Rauno Saari.
 
Kaksitasoisessa mallissa kummankin tason valtuustot valittaisiin kuntavaaleissa suoralla vaalilla. Seutukaupungin valtuuston ohjauksessa olisivat isot seudulliset investoinnit kuten vesihuolto, maankäytön yleissuunnittelu, seututason
elinkeino-, asunto-, liikenne- ja maapolitiikka sekä toisen asteen koulutus. 
 
Seutukaupunkitasolla hoidetaan myös tulevan sote-järjestämislain mukaiset sote-alueen vastuukunnalle tulevat tehtävät.
 
Saari korostaa, että seutukaupunkitason tulisi olla riittävän vahva toimija, jotta muutoksella saavutetaan lisäarvoa suhteessa nykytilaan. Mikäli uudistuva kuntalaki tulee mahdollistamaan kaksitasoisen kuntahallinnon, muut tehtävät hoidettaisiin läheisyysperiaatetta painottaen palvelukunnissa. Palvelukunnat olisivat itsenäisiä tehtävissään ja toimisivat palvelukuntien valtuuston ohjauksessa.
 
Saari luovutti Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu -selvitystyön loppuraportin tiistaina 28.1 seudun kuntien edustajille.
 
Kangasala, Pirkkala, Ylöjärvi, Lempäälä, Tampere, Orivesi, Nokia ja Vesilahti ottavat kantaa vaihtoehtoihin 14. huhtikuuta.
 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä