Jos sote lähtee, kunnissa voidaan keskittyä positiivisiin asioihin kehittämällä kuntalaisille tärkeitä ennaltaehkäiseviä palveluja ja sivistystä, uskoo Kimi Uosukainen. (Kuva: Ville Miettinen)

– Muutosjohtajille kulta-aikaa ja kivaa työmaata. Jos hakee tuttua ja turvallista, ei ehkä sitä mukavinta.

Näin arvioi Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Lempäälän kunnanjohtaja Heidi Rämö uutta valtuustokautta, joka alkoi tänään.

– Riippuu siitä, miten johtajana asennoituu ja mitkä ovat omat vahvuudet. Vaaditaan vielä vahvempaa verkostoitumista. Pitää pystyä yhdessä saamaan aikaan asioita kunnissa. Enää ei ole niin paljon sitä suoran vaikuttamisen ja panostuksen mahdollisuuksia, ja se on ehkä se suurin toimintakulttuurin muutos joka tulee, Rämö uskoo.

Yhteistyöhön kykenemistä korostaa myös Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton (Nuva) puheenjohtaja Kimi Uosukainen.

– Toivoisin että yhdessäkään kunnassa ei olisi sellaisia päättäjiä jotka pitää kovasti omasta vallankahvasta kiinni vaan ymmärtäisivät että modernissa maailmassa kuntalaisten osallistaminen ja kuntalaisten kanssa kontaktissa oleminen ja myös päätösvallan jakaminen eteenpäin ovat arkipäivää kunnassa.

Kuka lähtee maakuntavaltuustoon?

Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen ja uudistus itsessään, jos se toteutuu esitetyllä tavalla, muuttaa perustavanlaatuisesti kunnan olemusta tällä valtuustokaudella.

Rämö uskoo tämän muutoksen tuntuvan erityisesti isoissa kaupungeissa.

– Jos miettii ihan pieniä kuntia jotka ovat sotessa olleet yhteistoiminta-alueissa, niin nehän ovat jo tottuneet siihen. Päätöksenteko on ollut välillistä yhteistoimintalautakunnan kautta. Mutta suurissa kaupungeissa ei ole näin. Niillä on ollut päätäntävaltaa ja taloudellisia resursseja toteuttaa isoja hankkeita ihan eri mittakaavassa.

Suuret uudistukset yhdessä kunnan kehittämiseen keskittymisen kanssa haastavat kuntapäättäjät uudella tavalla, uskoo Uosukainen.

– Samaan aikaan uudistusten kanssa kunnissa pitää tehdä kehittämistoimintaa. Tämä kaikki pitäisi pystyä nappaamaan niin että kuntakenttä menisi järkevään suuntaan eikä sinkoilisi sinne tänne.

Oman mausteensa valtuustokauteen tuo maakuntavaalit, jotka on tarkoitus toimittaa jo ensi vuoden alussa.

– Tuntuuko yhtä kiinnostavalta olla kunnassa lähellä arkea vai halutaanko maakuntaa joka on kuitenkin askelen etäämpänä arjesta? Itse ainakin odotan mielenkiinnolla, minkälaisia profiileja, minkälaisia henkilöitä hakeutuu maakuntaan suhteessa paikalliseen tasoon, Rämö pohtii.

Talouden lisäksi katse sisältöihin

Uusi kuntalaki toi johtajasopimukset pakollisiksi, mitä Heidi Rämö tervehtii ilolla. Rämö käsitteli taannoin kunnan sisäistä luottamuspulaa mielipidekirjoituksessaan ja ilmaisi huolensa ammattikuntansa edustajien puolesta.

Johtamisen tavoitteista ja linjoista sopiminen edellyttää sekin yhteistyötä ja kykyä puhua asioista.

– Kun on ollut irtisanomisia ja luottamuspulatilanteita, niistä kyllä huomaa, että ei ole ollut sitä aitoa keskustelua ja johtajat ovat olleet yksin. Näin suuressa muutostilanteessa korostuu yhteistyön henki ja vuoropuhelun laatu. Että pystytään puhumaan asioista asioina ja tukemaan puolin ja toisin.

Kimi Uosukainen oli kuntavaaleissa demareiden ehdokkaana ja pääsi varasijalle 161 äänellä. Edessä näyttäisi olevan paikka Lahden sivistyslautakunnassa, jonka päätöksentekoa hän on seurannut lähes koko nyt päättyneen valtuustokauden nuorison edustajana.

– Monissa kunnissa ollut jo vuosia kiristyvän talouden kuva ja siitä on ehkä seurannut kuntapäättäjissä eräänlainen turtuminen ajatteluun että katsotaan kaikkea talouden näkökulmasta. Itse toivon että päästäisin sisällölliseen kehittämiseen.

– Toivon että sivistyslautakunnassa voitaisiin puhua myös itse sisällöstä eikä vain siitä että mihin eurot menevät. Olemme tehostaneet jo monta vuotta putkeen. Se on ymmärrettävää ja niin täytyy toimia. Mutta jossain vaiheessa meidän täytyy lopettaa raha edellä puhuminen ja pohtia myös sisältöjä.

Rauma pisteytti luottamuspaikat

Yhä useampi kunta käyttää uuden valtuustokauden luottamuspaikkajaossa pisteytystä, jossa paikat pisteytetään painoarvon mukaan. Paikkojen jakaminen perustuu vaaleissa saatuihin ääniosuuksiin.

Systeemillä pyritään mahdollisimman lähelle sellaista vastuun ja vallan jakoa, joka heijastelee kuntavaalien tulosta, äänestäjien tahto toteutuu mahdollisimman hyvin.

Uudelle valtuustokaudelle paikat jaettiin tällä tavalla esimerkiksi Raumalla. Vahvistus paikkajaolle on tarkoitus tehdä uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa 12. kesäkuuta.

Raumalla pisteytystä oli alkanut pohtia toisistaan tietämättä useampi valtuutettu, kertoo kristillisdemokraattien valtuutettu Sauli Ahvenjärvi. Lopulta pisteytystä sorvasi useampi matemaattisesti suuntautunut luottamushenkilö.

– Pisteytyksen jälkeen alkoi kaupankäynti. Lähdimme siitä että suuruusjärjestyksessä jokainen sai valita ensimmäisen paikan, ja sen jälkeen lopuista käytiin keskustelua.

– Yllättävän kivuttomasti löydettiin ratkaisu, joka tyydyttää kaikkia. Lopputulos on hyvä, uskaltaisin jopa väittää että lähempänä vaalien tulosta kuin koskaan ennen.

Ahvenjärven mielestä pisteytys kannattaa ottaa laajemminkin käyttöön.

– Jos halutaan kunnioittaa äänestäjien tahtoa ja tehtäviä jaetaan siinä suhteessa kuin mandaattia on saatu, tällä systeemillä päästään lähimmäs sitä tavoitetta.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*