"Varaudutaan myös siihen, että vaalilakia täytyisi muuttaa" – Kannanotoissa on jopa mietitty, mihin aluevaaleja lopulta tarvitaan

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen vahvistaa, että alue- ja kuntavaaleissa hylättyjen äänestyslippujen verrattain suurta määrää ei ole unohdettu.

Annetuista äänistä mitättömiä oli neljä prosenttia aluevaaleissa, ja 1,6 prosenttia kuntavaaleissa.

–Näitä lukuja ei voi ohittaa olankohautuksella. Varsinkin neljä prosenttia on aivan liikaa.

Perustuslakivaliokunta saa kolmen viikon sisällä arviomuistion, jossa vastataan hylättyjen äänien ongelmaan analysoimalla äänestystuloksista saatavaa dataa.

–Yleispiirteisesti voi tässä vaiheessa sanoa, että kuntien ja alueiden välillä ei näyttäisi olevan suuria eroja suhteessa hylättyihin ääniin, mutta tiedot tarkentuvat arviomuistiossa.

Lisäksi oikeusministeriössä aloitetaan palvelumuotoiluselvitys syksyllä.

–Selvitämme silloin yhdessä kuntien ja ulkopuolisen toimijan kanssa, miten äänestysmenettelyä voitaisiin kehittää vuoden 2029 vaaleja varten.

–Varaudutaan myös siihen, että vaalilakia täytyisi muuttaa.

Poliittinen realismi

Viime huhtikuussa järjestettiin kahdet vaalit samaan aikaan.

Myös 1996 toimitettiin kahdet vaalit samanaikaisesti ja myös silloin hylättyjen äänien osuudet olivat isoja. Kuntavaalien hylkäysprosentti oli tuolloin 1,4 ja eurovaalien 4,9.

Kaksi kertaa on siis järjestetty niin sanotut tuplavaalit ja molemmilla kerroilla hylättyjä ääniä on ollut verrattain paljon.

Pitäisikö alue- ja kuntavaalit järjestää eri aikoina, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen?

–Poliittinen realismi taitaa olla sellainen, että alue- ja kuntavaalit järjestetään yhdessä myös ensi kerralla.

Taustalla on myös valtiosääntörealismi. Kun hyvinvointialueilla on itsehallinto, niin se tarkoittaa vaaleja ja jossain välissä ne vain sitten pidettävä.

Se voisi olla taas tuntua äänestäjistä, että vaaleja on liian usein, jos kaikki vaalit olisivat eri aikoina.

Mutta Jääskeläisen mukaan asiasta on hyvä keskustella lisää, jos siihen koetaan tarvetta.

–En pane pahakseni keskustelua siitä, pitäisikö vaalit järjestää erikseen. Toisaalta on tullut esiin myös kannanottoja, että hyvinvointialueiden itsehallinto on todellisuudessa niin kapeaa, että koko vaalien tarve on kyseenalainen. Tätäkin keskustelua voi olla hyvä jatkaa.

Lippuja saa tarkistaa

Viime vaaleissa kansalaiset ovat vaatineet ääntenlaskun jälkitarkastuksia aiempaa enemmän.

Ilmiön taustalla on vaalijohtajan mukaan ideologia siitä, että vaalit olisivat varastettu ja niissä olisi tehty vilppiä.

–Yhteiskunnan kannalta nämä ihmiset tekevät sinänsä hyvää työtä. Meillä kuka tahansa voi pyytää lippujen laskemista.

Vaalilippuja onkin sitten laskettu uudestaan ja tätä kautta on voitu vahvistaa luottamusta jo alun perin laskettuun tulokseen, vaalijohtaja huomauttaa.

Euroopan neuvoston paikallis- ja aluehallinnon kongressi valvoi Suomen alue- ja kuntavaaleja huhtikuussa.

–Euroopan neuvoston vaalitarkkailijoita oli yli sadalla äänestyspaikalla.

Kongressin valvontadelegaation mukaan alue- ja kuntavaalit olivat rauhalliset ja läpinäkyvät huhtikuussa. Palautteen perusteella vaalipäivä oli hyvin organisoitu ja eurooppalaisten standardien mukainen.

Väärässä järjestyksessä?

Kaikki eivät kuntakentällä katsoneet hyvällä sitä, että kyseessä olivat alue- ja kuntavaalit, juuri tässä järjestyksessä. Moni olisi mieluummin kuullut puhuttavan kunta- ja aluevaaleista.

Minkä takia kuntavaalit mainittiin vasta aluevaalien jälkeen, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen?

–Meidän näkökulmamme mukaan vaalit ovat tasa-arvoisia ja aluevaalit ovat aakkosten perusteella ensimmäisenä. Mutta viestimme muille toimijoille oli, että kukin saa itse harkita, kummassa järjestyksessä vaalien nimi esitetään.

Aakkosiin perustuvasta näkökulmasta katsottuna kuntavaalien nostaminen alkuun olisi painottanut kuntavaaleja, Jääskeläinen miettii.

Jääskeläisen mukaan oikeusministeriössä ei ajateltu, että asiassa voitaisiin nähdä ongelmaa.

Hylkäysperusteet viime vaaleissa

Aluevaalien hylättyjen äänestyslippujen määrät hylkäysperusteittain koko maassa:

Kuntavaalien hylättyjen äänestyslippujen määrät hylkäysperusteittain koko maassa:

Yhteenveto asiasta:

Lähde: Oikeusministeriö

Lue myös: