Kuva: Liisa Takala
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ehdottaa, että niissä vaalipiireissä, joissa valitaan kymmenen kansanedustajaa tai vähemmän, siis Keski-Suomessa, Satakunnassa ja Lapissa, tuloksen laskentamenetelmänä otettaisiin käyttöön niin sanotun d´Hondtin menetelmän sijaan suhteellisuutta jonkin verran paremmin toteuttava niin sanottu St. Laguesin menetelmä.

Vihreiden Riikka Karppinen kahmi toiseksi eniten ääniä Lapissa ja kuului puolueensa ääniharaviin koko maassa, mutta ei nouse eduskuntaan. Vaalijohtaja Arto Jääskeläisen ehdotus vaalijärjestelmän muutoksesta voisi auttaa pienempiä puolueita pienissä vaalipiireissä vastaavissa tilanteissa jatkossa.

Sodankyläläinen kunnanvaltuutettu Riikka Karppinen, vihr., sai Lapista 7 814 ääntä, mutta eduskuntaan meni kolmannelle kaudelle keskustalainen Markus Lohi 4 328 äänellä. Tämän selittää se, että vaalipiirin viimeisenä eduskuntaan nousseen Lohen vertausluku oli 9 712, kun Karppisen vertausluku oli 9 705 eli ero oli vain seitsemän ääntä. Jos Karppinen olisi noussut eduskuntaan, hän olisi vihreiden ensimmäinen kansanedustaja Lapissa eli olisi tehnyt historiaa.

Karppisen huima äänisaalis on herättänyt vilkkaan keskustelun siitä, onko eduskuntavaalien vaalijärjestelmä toimiva. Vastaavia keskusteluja on käyty muissa vaalipiireissä vaalien yhteydessä aiemminkin.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä löytää vaalijärjestelmästä selkeitä vikoja, jotka johtuvat siitä, että Suomessa on käytössä niin sanottu suhteellinen vaalitapa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos puolue saa vaaleissa annetuista äänistä noin 20 prosenttia, sen pitää saada myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista paikoista.

Jos esimerkiksi pienen puolueen ehdokas olisi ääniharava Lapissa, josta valitaan vähän kansanedustajia, hän ei välttämättä pääse läpi, koska puolueen koko äänimäärä ei riittäisi eli ei ylittäisi laskennallista piilevää äänikynnystä. Lapin vaalipiirissä äänikynnys on 12,5 prosenttia. Puolueen pitäisi siis saada niin suuri osuus vaalipiirissä annettavista äänistä, jotta se saisi läpi vähintään yhden kansanedustajan.

Vastaavasti Uudenmaan vaalipiirissä äänikynnys on 2,7 prosenttia eli puolue saa yhden kansanedustajan, jos puolue saa vähintään noin suuren osuuden kaikista vaalipiirissä annetuista äänistä.

Jääskeläisen mielestä suhteellisuus toteutuu Suomessa käytössä olevalla d´Hondtin laskentamenetelmällä huonosti varsinkin kaikkein pienimmissä vaalipiireissä.

Jääskeläinen ehdottaa ratkaisua, joka hänen mielestään tasoittaisi suurimpien vaalipiirien kokoeroja ja samalla piileviä äänikynnyksiä sekä parantaisi kolmen pienimmän vaalipiirin suhteellisuutta.

Ensinnäkin hän jakaisi nykyisen Uudenmaan vaalipiirin kahtia siten, että Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit muodostaisivat Pääkaupunkiseudun vaalipiirin ja muut Uudenmaan kunnat Uudenmaan vaalipiirin.

Hän esittää myös sitä, että niissä vaalipiireissä, joissa valitaan kymmenen kansanedustajaa tai vähemmän, siis Keski-Suomessa, Satakunnassa ja Lapissa, tuloksen laskentamenetelmänä otettaisiin käyttöön niin sanotun d´Hondtin menetelmän sijaan suhteellisuutta jonkin verran paremmin toteuttava niin sanottu St. Laguesin menetelmä.

Vaalipiirejä olisi uudistuksen jälkeen 13, joista kymmenen suurinta olisi melko samankokoisia. Piilevien äänikynnysten vaihteluväli olisi näissä vaalipiireissä 4,3–6,7 prosenttia.

Jääskeläinen arvioi, että St. Laguesin menetelmän käyttö kolmessa pienimmässä vaalipiirissä muuttaisi vaalitulosta vähän, mutta oikeaan suuntaan. Hän laski vuoden 2015 eduskuntavaalien tuloksesta, miten kävisi. Lapissa yhden paikan olisi saanut 10 prosenttia äänistä saanut puolue ja Keski-Suomessa 6,7 prosenttia saanut puolue, jotka jäivät silloin ilman paikkoja näissä vaalipiireissä.

Jääskeläinen sanoo Kuntalehden haastattelussa (Kuntalehti 4/2019), että hän yrittää pitää asiaa esillä jatkossakin, vaikka hänen ehdotuksensa ovat herättäneet innostusta tähän mennessä vain pienessä joukossa.

– Yritän tätä mainostaa. Tämä uudistus olisi helppo toteuttaa. Ei tarvittaisi mitään perustuslain muutosta, vaan pelkkä vaalilain muutos.

Vihreiden tilannetta näissä vaaleissa St. Laguesin menetelmä olisi ehkä voinut hiukan auttaa, mutta se ei ole varmaa. Vihreiden kokonaisäänimäärä Lapissa oli 9 705.

Martta Nieminen
Martta Nieminen
martta.nieminen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Jääskeläinen puhuu asiaa. Ehkä se voidaan tehdä vaalilainmuutoksena. Kun vihreät saivat 20 edustajastaan 14 uutta ja peuss. 39 edustajastaan 23 uutta on se koetinkivi eduskunnalle. Miten esimerkiksi vihreiden vaatimaa feminististä politiikkaa SDP:n ay-mies voi noudattaa – ja miten käy pääministeripuolueelle persujen kanssa jääkö aina kakkoseksi kun persuilla ei ole yhtä tiukkaa ryhmäkuria kun muilla puoluiella – niin sieltä löytyy sivalluksia johtavalle hallituspuolueelle. KÄY SAMOIN kun keskustalle kokoomuksen kanssa. Siis SDP-häviää kentällä ja selityksissä. Miten laitat vihreän ryhmäpäätökset mieleesi – voitko elää niiden kanssa kun 17 naista pörrää 3 miesedustajan kanssa. Voitko olla varma linjapäätösten pitämisestä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*