Vaalisumaan ei muutosta

Puoluesihteerit ovat jälleen ihmetelleet edessä olevaa vaalisumaa ja todenneet, että yhteistä näkemystä vaalien yhdistämiseen ei ole. Näillä näkymin edessä on neljän vaalin suma, joka voi tarkoittaa viittä äänestyspäivää.

Kahden vuoden sisällä on edessä neljät vaalit: presidentinvaalit tammikuussa 2018, joko yksi tai kaksi kierrosta, maakuntavaalit, jotka nykynäkemyksen mukaan on määrä järjestää lokakuussa 2018, eduskuntavaalit huhtikuussa 2019 sekä eurovaalit kesäkuussa 2019.

Vaaleja on yritetty sovittaa yhteen niin että kansaa ei tarvitsisi houkutella vaaliuurnille kovin tiuhaan. Aikaisemmin suunniteltiin maakuntavaalien järjestämistä yhtä aikaa presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen kanssa, mutta maakuntia koskeva lainsäädäntö ei valmistu ajoissa, joten vaalit siirrettiin syksyyn.

Tosin vieläkin esitetään arveluja siitä, ehtiikö lainsäädäntö samaan aikatauluun. Erityisesti keskusta kuitenkin pitää tiukasti kiinni siitä, että maakuntavaalien ajankohtaa ei nyt siirretä.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen on kannattanut vaalien yhdistämistä ja kehottanut harkitsemaan maakuntavaalien ajankohtaa.

EU-vaalien pelätään kärsivän

Aiemmin puoluesihteerien erimielinen työryhmä on esittänyt eduskuntavaalien ja eurovaalien yhdistämisestä vuonna 2019. Asia jäi oikeusministeri Antti Häkkäsen harkintaan. Hän antoi puoluesihteereille tehtäväksi miettiä koko vaalisumaa.

Toisaalta 2019 eurovaalien ajankohtakaan ei ole ihan varma. Normaalikäytännön mukaan ne pidettäisiin 9.6., mutta se on helluntai, mikä voi vaikuttaa vaalipäivään.

Eduskuntavaalien päivämäärästä voi päättää eduskunta, mutta EU-vaalit pidetään EU:n säädösten mukaan. Juuri EU-vaalien äänestysaktiivisuuden arvellaan kärsivän. Ne ovat järjestyksessä viimeiset, ja ne ovat yleensäkin herättäneet vähiten kiinnostusta.

Äänestäjät ja ehdokkaat kovilla

Yhdistämisajatusten taustalla on monta tekijää. Pelätään, että kansa kyllästyy äänestämään. Mutta huolta kannetaan myös kampanjaresursseista. Vaalit tulevat kalliiksi puolueille ja ehdokkaille. Myös vaalien käytännön järjestäminen maksaa niin kunnille kuin valtiolle. Myös ehdokkaitten jaksaminen voi joutua koville. On mahdollista, että joku henkilö on ehdokkaana kaikissa neljissä tulossa olevissa vaaleissa.

Ajankohtia heilutellaan

Vaalit on ennen järjestetty Suomessa säännöllisesti. Poikkeuksen tekivät ennenaikaiset eduskuntavaalit, jotka järjestettiin sen mukaan, milloin eduskunta hajotettiin. Seuraavat eduskuntavaalit järjestettiin taas vakioajankohtana.

Aiemmin eduskuntavaalien ajankohta oli maaliskuu ja kuntavaalit järjestettiin lokakuussa.

Pakkaset, sateet ja loska kuitenkin häiritsivät kampanjointia ja ehkä äänestämistäkin, jonka takia huhtikuusta päätettiin tehdä kokoava vaalikuukausi. Eduskuntavaaleja piti siirtää vain kuukaudella, mutta kuntavaalien siirtämisen takia edellistä valtuustokautta jatkettiin puolella vuodella.

Varsinkin keskustalla on ollut kiire betonoida maakuntauudistus ja siihen liittyvät maakuntavaalit. Siksi ne halutaan pitää mahdollisimman pian.

Vaalien ajankohta on yleensä jätetty puoluesihteerien pohdittavaksi. Heidän katsotaan tuntevan hyvin valmiudet kampanjointiin ja vaalien järjestämiseen.