Vaalitunnelma vahvistuu kuntakoulussa – nämä ovet avautuvat päättäjiksi valituille

Kuntakoulu

Mikä on kunnallisen päätöksenteon merkitys, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom?

– Kunnat vastaavat kuntalaisten hyvinvoinnista ja hyvästä arjesta, kunnan elinvoimasta ja lasten ja nuorten tulevaisuudesta.

Kunnan päätöksenteko ulottuu jokaisen elämään eri tavoin. Siihen kuuluvat koulutus ja varhaiskasvatus sekä kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalvelut.

Eikä voida unohtaa maankäyttöä ja kaavoitusta, vesi- ja jätehuoltoa tai katujen rakentamista ja ylläpitoa.

Täydellinen lista voisi tuntua loputtomalta, mutta edellä mainitutkin voi tiivistää neljän otsikon alle.

– Yli puolet kuntien rahoista menee osaamisen ja kulttuurin edistämiseen.

– Muita kunnallisen päätöksenteon isoja osa-alueita ovat myös elinvoiman edistäminen, elinympäristön kehittäminen sekä paikallisen identiteettiin ja demokratian edistäminen.

Asiat kiinnostavat

Kuntavaalit järjestetään 292 kunnassa, joista jokaisessa hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon.

Yli puolet Kuntapäättäjäkyselyyn vastanneista kunnan- ja kaupunginvaltuutetuista aikoo asettua ehdolle kevään kuntavaaleissa.

Kuntavaaliehdokkuuteen eniten motivoivat ajankohtaiset asiakysymykset (57 prosenttia) sekä kunnan tulevaisuudennäkymät (40 prosenttia).

– Kuntapolitiikassa pääsee tekemään konkreettisia ja kauaskantoisia päätöksiä. Se houkuttelee ihmisiä, jotka haluavat aidosti vaikuttaa ympäristönsä ja yhteisönsä tulevaisuuteen, Pekola-Sjöblom sanoo.

– Viime kuntavaaleissa oli 35 600 ehdokasta, mikä oli noin 2 000 enemmän kuin vuoden 2017 kuntavaaleissa. Ehdokasmäärä nousi siis kuudella prosentilla, Pekola-Sjöblom kertoo.

Ehdokasmäärän nousun taustalla oli muun muassa perussuomalaisten ehdokasmäärän merkittävä kasvu aiempaan verrattuna.

Ylipäätään ehdokasmäärän kasvu oli yllättävää, sillä vastaavaa nousua ei ole tapahtunut Manner-Suomen kuntavaaleissa 40 vuoteen. Ehdokkaita oli 64 725 vuonna 1984.

Ehdokasmäärä

Mitkä ovat odotukset ehdokasmäärän suhteen kevään kuntavaalien lähestyessä, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Pekola-Sjöblom?

– Vaikuttaako ehdokasmäärään se, että alue- ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti? Se jää nähtäväksi.

– Pikkuisen olemme saaneet kuntakentältä viestiä, että saattaa olla vaikeuksia saada vaaliehdokkaita. Sellainen käsitys minulla on, että se vaikeus kohdistuisi enemmän aluevaaleihin. Siihen antaa viitteitä myös Kuntapäättäjätutkimuksen tuoreet tutkimustulokset.

Pekola-Sjöblom ei usko, että ehdokasmäärä lisääntyy kuntavaaleissa edelliseen kertaan verrattuna.

– Todennäköisesti ja toivottavasti pysytään viime vaalien tasolla.

Sopuvaalit historiaa

Kuntavaalien historiassa on jouduttu tilanteeseen, jossa on pidetty sopuvaalit. Sopuvaalit tarkoittavat sitä, että ehdokkaita on korkeintaan saman verran kuin paikkoja on valtuustossa.

– Viime vaaleissa sellaista ei ole tapahtunut, eikä sopuvaalien tarve toivottavasti ajankohtaistu missään kunnassa jatkossakaan.

Ehdokasmäärät suhteessa valtuustopaikkoihin vaihtelevat merkittävällä tavalla kuntien välillä myös ensi keväänä.

– On kuntia, missä on vähän ehdokkaita ja suuria kaupunkeja, joissa suurimmilla puolueilla tulee taatusti olemaan listat täynnä.

Kuntaliiton tutkimuspäällikkö tarkentaa yhdellä puolueella voivan olla listallaan enintään puolitoistakertainen määrä ehdokkaita suhteessa valtuustopaikkojen määrään.

Tulevan kauden valtuustopaikkojen määrät selkiytyvät vielä ennen vaaleja.

Mikä on kuntakoulu?

Kuntalehden joulukuussa alkava oma koulu auttaa päättämään. Koulussa kerrataan, miten voi asettua ehdokkaaksi ja mitä tapahtuu ennen vaalipäivää.

Kerromme esimerkiksi siitä, mikä on valtuuston puheenjohtajan rooli ja miten valtuustoryhmissä toimitaan.

Kuntalehti haastattelee konkareita ja pyytää parhaita vinkkejä hyvään päätöksentekoon.

Kokeneilta kuntapoliitikoilta saamme tietoa siitä, miten valtuustossa voi osallistua rakentavan paikallispolitiikan tekemisessä.

Luvassa on siis oikeata tietoa ja hyviä vinkkejä paikallispolitiikkaan.

Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta. Vanha vaihtuu uuteen valtuustoon ensi vuoden kesäkuussa.

Joku voi miettiä tälläkin hetkellä, että asettuisiko ensimmäistä kertaa ehdolle kuntavaaleissa. Silloin saattaa pohtia perustavanlaatuisia kysymyksiä.

Fakta

Kunta- ja aluevaalit

• Ehdokashakemusten viimeinen jättöpäivä on 4.3.
• Ehdokasasettelun vahvistaminen ehdokasnumeroineen toteutuu 13.3.
• Aluevaalit ja kuntavaalit toimitetaan samanaikaisesti sunnuntaina 13.4.2025. Ennakkoäänestys järjestetään 2.–8.4. Suomessa.
• Uusi valtuusto aloittaa toimintansa 1.6.
• Vuonna 2024 Manner-Suomen kunnissa on noin 19 200 luottamushenkilöpaikkaa.
• Valtuustoissa paikkoja on 8 859, kunnanhallituksissa 2 577 ja lautakunnissa 7 787.
• Helsingin kaupungissa tai Ahvenanmaan maakunnassa ei toimiteta aluevaaleja. Kuntavaaleja ei toimiteta Ahvenanmaalla samaan aikaan kuin muualla Suomessa.
• Jutussa mainittu tuorein Kuntapäättäjätutkimus toteutettiin Kuntaliiton toimesta syyskaudella 2024.