Keskiviikkona alkanut ennakkoäänestys kestää kahden viikon ajan kotimaassa. Kuva: VNK/Laura Kotila


Ääniä voi antaa ennakkoon poikkeuksellisen pitkään näissä kuntavaaleissa. Kaksi viikkoa kestävä ennakkoäänestysaika päättyy tiistaina 8. kesäkuuta.

Vaalitutkija ja Tampereen yliopiston yliopistonlehtori Sami Borg pitää tämän kesän kuntavaalien osalta todennäköisenä, että ennakkoäänien määrä on suurempi kuin varsinaisena vaalipäivänä annettujen äänien määrä.

– Tähän arvioon vaikuttaa se, että ennakkoäänestysaikaa laajennettiin kahteen viikkoon. Myös se vaikuttaa, kun varsinainen vaalipäivä (13.6.) sijoittuu kesäkuun viikonloppuun, sekin nostaa ennakkoäänestyksen suosiota.

– Kuntavaaleissa annetaan nyt todennäköisesti ennätysmäärä ennakkoääniä.

Tautitilanne vaikuttaa

Kuntavaalien 2017 äänestysprosentti oli 58,9 prosenttia. Ennakkoon vaaleissa äänesti 26,6 prosenttia kaikista äänioikeutetuista.

Ennakkoäänestyksen suosion kasvu näkyi viime eduskuntavaaleissa.

– Viime eduskuntavaaleissa oli ensimmäistä kertaa tilanne, että ennakkoääniä tuli enemmän kuin varsinaisen vaalipäivän ääniä.

Kyse on siis siitä, että kuinka suuri osa kaikista äänistä annetaan ennakkoon, Borg selventää.

– Ja nyt kuntavaalien osalta, kun tautitilanne on päällä, niin suurella todennäköisyydellä ennakkoäänien määrä nousee entistä suuremmaksi suhteessa vaalipäivän ääniin.

Koronasta puhuminen on vähentynyt

Viime kuntavaleissa ääntään käytti siis noin 59 prosenttia äänestäjistä. Borg ennakoi, että meneillään olevissa kuntavaaleissa päästään lähelle tätä äänestysprosenttia.

– Tiettyjen väestöryhmien äänestysaktiivisuus on piristynyt, Borg arvioi muiden muassa viime eduskuntavaalien perusteella.

Eduskunta päätti siirtää kuntavaaleja koronaviruspandemian vuoksi. Maaliskuussa tehty päätös siirsi vaalipäivää vajaalla parilla kuukaudella, huhtikuusta kesäkuuhun.

Nyt ennakkoäänestyksen jo alettua, vaalitutkija arvioi siirtopäätöksen olleen hyväksi kuntavaaleille.

– Nyt on päästy keskustelemaan ainakin jossain määrin niistä asioista, joista on pitänytkin keskustella, eli kuntien tehtävistä, taloudesta ja esimerkiksi palvelurakenteen muutoksista.

– Olimme maaliskuussa edelleen siinä tilanteessa, että korona oli niin iso aihe, että juuri muusta ei pystytty keskustelemaan.

Vaalitutkija muistaa, että siirtopäätöksen kohdistui osin kovaakin julkista kritiikkiä.

– Mielestäni siirto tehtiin hyvin perustein.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä