Vahvalla virkajohtajuudella vankka kannatus kunnissa
Valtaosa kyselyyn vastanneista uskoo, että soten poistuminen tehostaa kuntajohtajan mahdollisuuksia johtaa kuntaan jäljelle jäävien tehtävien hoitamista. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntajohtajat katsovat, että nykyisellä vahvalla kuntajohtajamallilla on peruste jatkossakin, vaikka kuntien tehtävät vähenevät, jos sote-maakuntauudistus toteutuu. Kuntalehden kyselytutkimukseen vastasi 125 kuntajohtajaa.
Kuntajohtajat arvioivat, että työmotivaatio kunnan johtamiseen säilyy jatkossakin, vaikka sote-maakuntien toteutuessa keskimäärin yli puolet kunnan budjetista siirtyy pois kunnasta ja sen myötä sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämisvastuu.
Kuntajohtajat myös katsovat, että sote-maakuntauudistus ei tulisi vaikuttamaan omaan työmotivaatioon. He eivät myöskään näe, että omat työt vähenisivät.
Yli sata vastaajaa uskoo, että soten poistuminen tehostaa kuntajohtajan mahdollisuuksia johtaa kuntaan jäljelle jäävien tehtävien hoitamista.
Osa kuntajohtajista (30) katsoo, että palkkaperuste on syytä määritellä uudelleen sote-uudistuksen toteutuessa. Omaa palkkaansa jatkossa olisi valmis alentamaan kuitenkin vain alle 20 vastaajaa.
Kunnanjohtajan keskimääräinen kokonaisansio on tällä haavaa 6 711 euroa kuukaudessa ja kaupunginjohtajan 9 460 euroa kuukaudessa. Palkoissa on suurta hajontaa ja palkka korreloi kunnan koon mukaan: palkka on sitä suurempi, mitä suuremmasta kunnasta on kyse.
Kuntajohtajia kiinnostaa
vaikuttaminen maakuntaan
Valtaosaa vastaajista (90) kiinnostaa itse päästä vaikuttamaan tulevaan uuteen maakuntahallintoon. Kolmannes vastaajista ei tunne tähän intoa.
Kuntajohtajat eivät suuresti kuitenkaan luota maakuntahallinnon itsenäisyyteen: 90 vastaajaa katsoo, että valmistelussa oleva maakunta ei ole itsenäinen toimija vaan ”valtionhallinnon etäispääte”, jota termiä on käytetty julkisessa keskustelussa.
Iso muutos
kuntajärjestelmään
Vahvaan itsehallinnolliseen kuntamalliin tulee suuri muutos, jos sote-maakuntauudistus toteutuu nyt kaavaillussa muodossa. Kuntien palvelutuotanto, henkilöstörakenne ja johtaminen muuttuvat sote-maakunnan myötä.
Kuntien järjestämisvastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut, sekä pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistäminen siirtyisivät kunnilta maakuntien vastuulle vuoden 2019 alussa.
Maakunnille ei tulisi itsehallintoa ja verotusoikeutta, vaan ne toimisivat valtion ohjaus- ja määräysvallassa.
Kunnat vastaavat jatkossa opetus- ja kulttuuripalveluista, alueensa maankäytön ja rakentamisen ohjauksesta sekä teknisistä palveluista ja yleisen toimialan tehtävistä, kuten energiahuollosta. Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, paikallisdemokratia ja kunnan elinvoiman kehittäminen jäävät kuntien vastuulle.
Lue lisää Kuntalehdestä 8/2016 (ilm. 18.8.)
