Vain RKP onnistui kasvattamaan nuorten ehdokkaiden osuutta

Kaikki puolueet yhtä lukuun ottamatta menettivät alle kolmekymppisiä ehdokkaita kuntavaalien ehdokasasettelussa. RKP otti nuoret kohderyhmäkseen jo viime eduskuntavaalien alla ja kasvatti kuntavaaleissa nuorten ehdokkaiden osuuttaan 2,6 prosenttiyksikköä viime vaaleista.

 

Kuntavaaleissa 2017 nuorten, 18-29-vuotiaiden, ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista on ennätyksellisen alhainen kuluvalla vuosituhannella.

Alle kolmekymppisiä ehdokkaita kaikista ehdokkaista on 8,9 prosenttia. Viime vaaleissa osuus oli 10,0 prosenttia.

Erityisesti vasemmistopuolueet kärsivät nuorisokadosta: SDP:llä alle kolmikymppisten osuus tuli alas 1,6 prosenttiyksikköä ja on enää 6,3 %. Myös vasemmistoliitolla pudotus oli 1,6 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitolla alle kolmikymppisten ehdokkaiden osuus kaikista on näissä vaaleissa 8,5 %.

Rajuimman pudotuksen nuorten ehdokkaiden osuudessa koki kristillisdemokraatit. Vaikka puolueen ehdokasmäärä muuten on ennätyksellinen (1 971), nuoria ehdokkaita on vain 117 eli 5,9 prosenttia kaikista ehdokkaista. Vielä viime kuntavaaleissa joka kymmenes KD:n ehdokas oli alle 30-vuotias.

Muista puolueista kokoomus piti nuorten ehdokkaiden osuuden kutakuinkin entisellään (-0,2 %-yksikköä vuodesta 2012). Keskustalla nuorten osuus 0,9 prosenttiyksikköä (nyt 9,3 %) ja perussuomalaisilla 1,3 prosenttiyksikköä (7,8 %).

Vihreät kasvatti ehdokasmääräänsä edellisvaaleista mutta nuorten osuus laski 2,2 prosenttiyksikköä 12,5:een.

Aikaa vaikuttamiselle
entistä vähemmän

Vasemmistonuorten puheenjohtajan Anni Ahlakorven mukaan nuorten ehdokkaiden määrä on pettymys. Toisaalta positiivista on, että edellisten vaalien aikaan alle kolmikymppisenä ehdolla olleista monet ovat jälleen ehdolla.

– 30-35-vuotiaiden ehdokkaiden määrä on kasvanut, hän sanoo.

Ahlakorpi arvioi, että käytettävissä olevan ajan vähäisyys on yksi tekijä nuorten ehdokkaiden vähenemisessä.

– Jos miettii vaikka opiskelijoita, tämä näkyy siinä miten pystyy sitoutumaan järjestötoimintaan. Kun opiskelijoiden toimeentuloa kiristetään ja opintoaikoja pyritään rajaamaan, ei jää hirveästi aikaa yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.

RKP:n noste jatkuu

Yhden puolueen trendi nuorten ehdokkaiden osuudessa on omaa luokkaansa: RKP:n. Sen alle kolmekymppisten ehdokkaiden määrä kasvoi viime vaalien 164:stä 195:een ja prosenttiosuus kipusi 12,1:stä 14,7:ään.

Puolueella oli suhteellisesti eniten nuoria ehdokkaita myös viime eduskuntavaaleissa. Taustalla on määrätietoinen uusi ote nuoriin, kertoo RKP-nuorten puheenjohtaja Ida Schauman.

Käytännössä RKP-nuoret on halunnut kirkastaa kuntapolitiikan kuvaa positiivisemmaksi.

– Olemme nostaneet muita teemoja kuin perinteisiä kuntateemoja – ihmisoikeuksia, pakolaistilannetta, ympäristöpolitiikkaa – ja miten kunnat ja kaupungit voivat niihin vaikuttaa päätöksillään.

– Olemme puhuneet paljon yrittäjyydestä ja työllisyyspolitiikasta. Ainakin oman kokemukseni mukaan nämä herättävät tunteita eri tavalla nuorissa.

Nuoria ei ollut
edes pyydetty mukaan

 

RKP-nuoret on alentanut yläikärajansa 35 vuodesta 30 vuoteen ja selvittänyt kyselyllä, mitkä tekijät jarruttavat nuorten politiikkaan lähtemistä.

– 30 prosenttia vastasi että siksi että kukaan ei ole kysynyt.

Schauman uskoo, että nuoria todella kiinnostaa päätöksenteko, vaikka toisin usein väitetään.

Schaumanin mukaan nuorista ei pitäisi puhua vain ”tulevaisuutena”.

– Heitä on nyt ehdolla ja menossa toivottavasti valtuustoon nyt. Ei neljän tai kahdeksan vuoden päästä, vaan nyt.

– Yhteiskunta tarvitsee nuoria. Ei vain siksi että nuoret ovat edustettuina, vaan siksi että nuoret vievät yhteiskuntaa eteenpäin. Se, että nuoret nähdään resurssina politiikassa ja yhteiskunnassa pitäisi näkyä myös ehdokasasettelussa, sanoo Turussa ehdokkaana vaaleissa oleva Schauman.

Kotikunnassaan Utsjoella ehdolla oleva Anni Ahlakorpi näkee kaikille puolueille tärkeäksi miettiä, miksi nuorten mukaan saaminen on niin vaikeaa.

– Toisaalta on hyvä että mietitään tarkkaan pystyykö sitoutumaan ja ei lähdetä hommiin joita ei pystytä hoitamaan. Mutta kyllähän kunnallistasolla vaikuttaminen pitäisi olla kaikkien kuntalaisten mahdollisuus.