Kuva: Ville MIettinen
Olli Hokkasen väitöstyön mukaan globaaleihin kaupunkiongelmiin vastaaminen ja niiden ratkaiseminen edellyttäisi määrätietoista ja vaikuttavaa, koko Suomea hyödyttävää kaupunkipolitiikkaa. - Se huomioisi erilaisten kaupunkien tarpeet ja suuntaisi investointeja rakennettuun ympäristöön. Valtiollisen kaupunkipolitiikan kehittämisen ohella ei pidä unohtaa siihen kiinteästi kytkeytyvää metropolipolitiikkaa, jolla vaikutetaan Helsingin metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitoon ja näin ollen Suomen talouskasvun säilyttämiseen, Hokkanen kirjoittaa.

Valtion ja kaupunkien välistä yhteistyötä ovat rasittaneet useat konfliktit ja jännitteet, jotka ovat vaikeuttaneet kaupunkipolitiikan tavoitteiden määrittelyä ja saavuttamista, todetaan lauantaina Helsingin yliopistossa tarkastetussa Olli Hokkasen väitöstyössä Suomalainen kaupunkipolitiikka – sen tekijä ja tulkit.

Hokkasen mukaan 1990-luvun loppupuolelta alkanut uusi suomalainen kaupunkipolitiikka oli pääasiassa kaupunkien ja valtion välistä yhteistyötä ja siksi sitä voidaankin kutsua valtiolliseksi kaupunkipolitiikaksi.

– Vähitellen usko kaupunkipolitiikan mahdollisuuksiin hiipui, ja uuden valtiollisen politiikan perinnöksi jäivät sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka ja metropolipolitiikka, Hokkanen toteaa työnsä tiivistelmässä.

Hokkasen mukaan uusi suomalainen kaupunkipolitiikka hiipui 2000- ja 2010-luvuilla ja kävi mahdollisesti jopa lähellä tuhoa konfliktien takia.

– Uusi suomalainen kaupunkipolitiikka ei kuollut, mutta siitä tuli voimaton konfliktien tuloksena, Hokkanen sanoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Työssään Hokkanen huomasi, miten aluepolitiikka ja kaupunkipolitiikka voivat erota tavoitteiltaan ja toimintatavoiltaan. Kaupunkipolitiikan kultakausi oli Hokkasen mukaan Lipposen I ja II hallitusten aikana.

– Aluepolitiikalla on ollut pitkät perinteet ja vakiintunut asema Suomessa; se oli kyennyt pitkään estämään valtiollisen kaupunkipolitiikan muotoilun. Toisaalta aluepoliitikot olivat vaikuttaneet myös suotuisasti kaupunkikehitykseen, esimerkiksi keskusseutujen kehittämisohjelmilla. Aluepoliitikot olivat myös rajoittaneet ja hidastaneet pääkaupunkiseudun kehittymistä. Kaupunkipolitiikan teko oli ollut haastavaa kultakaudellakin, esimerkiksikaupunkiohjelmia ei resursoitu riittävästi, Hokkanen vetää yhteen kaupunkipolitiikkaa ennen sen ”kultakauden” päättymistä vuonna 2003.

Kaupunkipolitiikka heijastuu Kuntaliiton toimintaan

Yhtenä monista suosituksista kaupunkipolitiikan voimistamiselle ja kehittämiselle Hokkanen mainitseen Suomen Kuntaliittoon perustettavan ”Metropoli- ja kaupunkialue -yksikön, joka tekisi suomalaisen kaupunkipolitiikan tutkimusta pitkäjänteisesti”.

Hokkasen väitöksessä arvioidaan Kuntaliiton roolin kaupunkipolitiikassa jääneen ohueksi ja ristiriitaiseksi: ”Kuntaliitolla on useita edunvalvontatehtäviä, ja kaupunkipolitiikka on jäänyt Kuntaliitto-konsernin strategioissa ja painopistealueissa jokseenkin marginaaliin”, Hokkanen kirjoittaa.

Kuntaliiton kuntakehitys- ja tutkimusjohtaja Sini Sallinen sanoo, että Kuntaliitto on tunnustanut kaupunkien erityisen merkityksen ja tehnyt kaupunkipolitiikkaa. Sallisen mukaan Kuntaliitto on sidoksissa ja yhteenkietoutunut valtakunnan poliitiikkaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun ja asenneilmastoon, jotka siis heijastuvat Kuntaliiton toiminnassa.

– Se, mitä on tapahtunut esimerkiksi kaupunkipolitiikassa Kuntaliitossa, on aika pitkälle seurausta siitä, mitä valtakunnan politiikassa tapahtuu.

Sallisen mukaan kaupunkipolitiikan isossa kehityskaaressa 1990-luvun ilmastoa leimasivat yhdenvertaisuus ja samanlaistaminen. Kuntaliittoon yhdistettiin kaupunkiliitto ja maalaiskuntien liitto, erilaisten kuntien vahvalle näkyvyydelle ja erilaisuuden esiin tuomiseen ei juuri ollut tilaa.

– 2000 ja 2010-luvulla kuntien erilaisuus tunnistettu ja tunnustettu koko ajan vahvemmin. Kataisen hallituksen elinvoimaisiin kuntiin pohjautuvat kuntauudistukset aiheuttivat erilaisten kuntien välille ristiriitoja ja jännitteitä, minkä vuoksi Kuntaliiton toiminnassa oli haasteellista tuoda näkyviin erilaisia kuntia

– Jokaiselle kuntaryhmälle on kuitenkin omat verkostonsa, Sallinen muistuttaa.

Nykyinen asenneilmasto antaa Sallisen mukaan paremmin tilaa erilaisten kuntien näkyvyyden esiin tuomiseen ja niiden väliselle keskustelulle.

– Kuntaliitossa on myös käynnissä asiakkuusmallin kehittäminen, jossa yhtenä asiana pohditaan sitä, miten palvelemme entistä paremmin suuria kaupunkeja.

Kuntaliitto valmistelee uutta tutkimusohjelmaa

Kaupunkitutkimus voidaan lukea ns. soveltaviin tutkimusaloihin, jolloin kertynyttä tietoa voidaan verrattain nopeasti hyödyntää yhteiskunnan hyväksi. Tämä tekee alasta kiinnostavan ja samalla vastuullisen, sanoo Helsingin kaupunkitietopäällikkö Timo Cantell.

– Esimerkiksi Helsingissä väestötiedoilla ja väestöennusteella on merkittäviä vaikutuksia budjettien laadinnassa ja palvelutarpeiden kohdentamisessa. Tätä ei tehdä ainoastaan koko kaupungin tasolla, vaan myös kaupungin sisällä mietittäessä eri kaupunginosien tai väestöryhmien tarpeita.

Cantellin mukaan kaupunkikehityksen erityispiirteet – niin positiiviset kuin negatiivisetkin – väestön, talouden, kaupunkirakenteen aloilla tulisi pystyä nykyistä paremmin kiteyttämään niin, että päätöksentekijät, asiantuntijat ja kaupunkilaiset voisivat ymmärtää, missä tilanteessa oma kaupunki on, miksi ja miten sitä viedään kohti tulevaisuutta.

Myös Sini Sallinen sanoo, että monitieteistä kaupnkitutkimusta tarvitaan entistä enemmän, myös kansainvälistä kaupunkitutkimusta.

– Kaupunkien haasteisiin voidaan vastata tutkimuksen avulla, haasteet eivät ratkea rakenteita muuttamalla.
Sallisen mukaan Kuntaliitossa on alkanut seuraavan kaupunkitutkimusohjelman valmistelu.

– Tähän tutkimusohjelmaan on mahdollista suunnitella myös erillinen kaupunkitutkimuksen moduli, jossa keskitytään tutkimaan kaupunkien haasteita, erityispiirteitä ja niihin ratkaisuja. Kuntaliitto koordinoi tutkimusohjelmaa ja sen moduleja, tutkijat ovat siis yliopistojen palkkalistoilla. Nyt on juuri oikea aika keskustella kyseisen modulin laajuudesta ja sisällöstä.

Linkki Olli Hokkasen väitöstyöhön

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*