Kuva: kunta.tv
Jussi-Pekka Rantasen (vas.) vetämässä keskustelussa vallasta ja luottamuksesta puhuivat Sari Rautio, Lauri Nurmi, Hanna Wass ja Eemeli Peltonen

Valtakunnan tasolla maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu tökkii, mutta paikallistasolla se on edennyt jouhevasti. Tämä oli eräs Demokratiapäivän keskusteluissa yhteisesti hallitus- ja oppositiopuolueita edustavien tahoilta todettu tilannekuva.

Kuntaliiton hallituksen 1. varapuheenjohtaja, Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio, kok., totesi, ettei ole ihme että kansallisella tasolla valmistelu herättää epäilyksiä.

– Mutta paikalisella tasolla uudistuksen valmistelu etenee, Rautio muistutti kunnissa ja maakuntaliitoissa jo tehtyyn valmisteluun.

– Sen takia on kaksi todellisuutta: valmistelun alueellisen tason tilanne ja kansallisen tason tilanne, Rautio arvioi.

Samaa mieltä oli Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eemeli Peltonen, sd., jonka mielestä luottamuspulasta puhuttaessa tulee erottaa luottamushenkilöt ja virkamiehet.

– Luottamuspula näyttää kohdistuvan valtioon. Maakunnissa ja kunnissa virkamiesten tekemä valmistelu on edennyt niin, että voi antaa kiitoksen. En usko että se on mennyt hukkaan, Peltonen sanoi.

Osana Euroopan neuvoston paikallisdemokratian viikkoa Kuntaliiton, oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön järjestämän Demokratiapäivän teemana oli valta ja luottamus tulevaisuuden kunnassa ja maakunnassa.

Raution ja Peltosen kanssa Puhetta vallasta ja luottamuksesta -paneelikeskusteluun osallistuivat akatemiatutkija Hanna Wass ja Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi.

Nurmen mukaan esimerkki epäluottamuksen synnyttämisestä on nykyisen hallituskauden aikana ajettu maakuntauudistus.

Keskustalta jäi eduskuntavaalien kertomatta aikeet maakuntajärjestelmän perustamisesta, Nurmi muistutti.

– Kun tämä jäi kertomatta, seuraus oli että välittömästi ajauduttiin törmäyskurssille kokoomuksen kanssa. Tämän jälkeen luottamsta ei ole ollut missään vaiheessa, Nurmi arvioi.

– Usein luottamuspulan juuret ovat jonkinlaisessa avoimuuden välttämisessä.

Hanna Wassin mukaan usein keskitytään siihen, onko kansalaisilla luottamusta päätöksentekijöihin.

– Politiikan tekijät eivät myöskään luota toisiinsa, Wass muistutti.

– Usein ajatellaan, että päätöksentekokoneisto on monoliitti, vaikka siellä on fraktioita, ja epäluottamustea synnyttäviä mekanismeja.

Demokratian kriisi?

Demokratian kriisitila jakoi mielipiteitä niin panelistien kuin yleisön kesken.

Eemeli Peltonen näki tilanteen kahdenlaisena. Toisaalta kriisipuhetta esiintyy sielläkin missä kriisiä ei ole, toisaalta jonkinlaista ongelmaa voi nähdä siinä, että Suomessa on tarkoitus pitää neljät eri vaalit yhden kevään aikana.

– Aika monessa Pohjoismaassa on yhdistetty vaaleja ja ratkaistu ongelma joka luultavasti laskee äänestysprosentteja, Peltonen sanoi.

Lauri Nurmi näki edustukselliseen demokratiaan kohdistuvan uhkia ja viittasi EVAn raporttiin, jonka mukaan osa alle 35-vuotiaista ei pidä itseisarvona demokraattisessa yhteiskunnassa elämistä.

Nurmen mukaan tämä yhdessä Donald Trumpin, Vladimir Putinin ja Boris Johnsonin kaltaisten henkilöiden vetovoiman kanssa aiheuttavaa merkittävän huolen.

– Kun heijastusvaikutukset siirtyvät Suomeen ja haikaillaan vahvoja yksilöjohtajia, oli puhe sitten kunnista tai ylimmästä valtakunnan johdosta, en olisi yhtään vakuuttunut, että 2020-luku olisi parempi kuin se aika jota olen elänyt tähän asti, Nurmi sanoi.

Sari Rautio muistutti kriisi-sanan olevan ”aikamoinen” ja toivoi nykyihmistä ahdistavien uhkien toisaalta auttavan löytämään fiksuja keinoja toimia. Tarvitaan hyvää viestintää ja vaihtoehtojen tunnistamista.

– Demokratiapäivä on tarpeellinen. Tarvitaan puhetta. Ensi kevät on loistavaa aikaa; olisi hieno nähdä kampanja jossa ylitettäisiin puoluerajat. Se voisi olla konkreettinen tapa, jolla päästäisiin eteenpäin, Rautio sanoi viittasi vaalien täyttämään kevääseen.

Osallistaminen kaikille vai harvoille?

Eemeli Peltonen arvioi esimerkiksi Brexitin ja Trump-ilmiön olevan hätähuutoja siitä, että ihmiset ovat kyllästyneitä nykyiseen järjestelmään.

– Korjaavia liikkeitä ja demokratian kunnianpalautusta kun mietitään, on kiinnitettävä huomiota siihen, mitä tapahtuu vaalien välillä.

– Vaalien välillä tapahtuvan osallistumisen kehittäminen on varmasti yksi ratkaisu, miten ihmiset saadaan luottamaan demokratiaan.

Lauri Nurmi piti hyvänä esimerkkinä osallistamisesta Tampereen ratikan väristä taannoin käytyä äänestystä.

– Ensin ajattelin, että eikö ole olennaisempia asioita joista päättää kesken vaalikauden. Sitten pian ajattelin, että tämähän on erinomainen alku.

Ratikasta antoi mielipiteensä viisinumeroinen luku tamperelaisia, ja äänet jakautuivat prosenttiosuudella 60-40 punaisen puolesta.

– Antakaapa vaalien välissä jokin asia päätettäväksi kuntalaisille. Soittakaa paikallislehteen ja kertokaa että haluavat tuoda julkisuuteen. Äänestys kunnantalolle ja sitten noudatetaan ihmisten tahtoa, Nurmi opasti keskustelua seuranneita kuntapäättäjiä.

Hanna Wass muistutti kuitenkin, että osallistamismuotojen lisääminen voi johtaa ojasta allikkoon, kun osallistuminen kasaantuu harvoille ja taitaville.

Hän otti esimerkiksi Helsingiin suunnitelman osallistavasta budjetista, jota tutkijat ovat kritisoineet siitä, että osallistuakseen on hallittava paitsi tietotekniikkaa myös vaativa kirjallinen ilmaisu.

– Mutta on meillä jo yksi tosi hieno demokratiainnovaatio – kansalaisaloite on osoittautunut succes storyksi, se tavoittaa myös nuoria, Wass sanoi.

– Kannattaisi kokeilla demokraattisia kansalaisraateja. Joku konkreettinen keissi, jota puidaan, kokoonpano kuntalaisia edustava, ja suositus on tultava päätöksentekijöiden tietoon ja pohjaksi, Wass ehdotti.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*