”Valtio ei arvosta kuntien demokraattista päätöksentekoa” – Valtion ja kuntien välisissä suhteissa on paljon kipukohtia, paljastaa selvitys

Kuntajohdon kokema epäluottamus valtioon on voimistunut 2010-luvulla. Luottamuksen kipukohdat kunta-valtiosuhteessa -selvitys kertoo, että epäluottamusta koetaan kaikenkokoisissa ja -tyyppisissä kunnissa, eniten 5 000–20 000 asukkaan kunnissa.

Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan kuntajohtajista 70 prosenttia pitää valtion mikromanagerointia merkittävimpänä ongelmana. Mikromanageroinnilla tarkoitetaan valtion asettamia liian yksityiskohtaisia normeja, mitoituksia ja kelpoisuusehtoja. 

76 prosenttia kunnanjohtajista kokee, ettei kuntien näkemyksillä ole vaikutusta lainvalmisteluprosesseissa ja 61 prosenttia pitää lausuntoaikoja liian lyhyinä.

Selvityksen tulokset tai selvitystä tehtäessä esille nousseet kuntajohtajien kokemukset eivät ilmaantuneet yllätyksinä selvityksen tekijöille, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sini Sallinen vastaa.

– Tätä samaa viestiä olemme saaneet kuntajohtajilta jo monen vuoden ajan.

Joka tapauksessa, selvitys ja tiedon kokoaminen oli tärkeää, Sallinen summaa.

 ”Valtio sanelee liikaa”

Julkisessa keskustelussa unohdetaan usein kunnat, ja kuntien tekemä työ. Kunnat huolehtivat peruspalveluiden ja – perusoikeuksien toteutumisesta, Sallinen jatkaa.

– Entä jos kuntia ei olisi? Miten kävisi sivistyksen, hyvinvoinnin, tasa-arvon, turvallisuuden, peruspalvelujen, terveellisen ympäristön, demokratian? Tämä on hyvä ajatusleikki näin vaalienkin aikaan, Sallinen pohtii.

– Kunnat ovat ratkaisujen tekijöitä paikallisella tasolla, eivät vain valtion hallinnollinen jatke. Hyvänä todisteena on esimerkiksi se, miten mallikkaasti kunnat hoitivat koronakriisiin liittyvät järjestelyt, Sallinen painottaa.

Valtakunnan politiikassa kunnat unohdetaan liian usein, kansalaiset eivät saa riittävästi viestiä kuntien merkityksestä. Näitä asioita selvityksessä on nostettu esiin.

– Kunnanjohtajat kokevat, että valtio sanelee liikaa. Valtio ei keskustele kuntien kanssa riittävästi. Valtion päätöksenteko on lyhytjänteistä. Valtio ei arvosta kuntien tekemää työtä ja osaamista. Ja lisäksi kunnanjohtajat kokevat, että kuntia ei kuulla riittävästi lainvalmisteluprosesseissa.

– Valtio ei ymmärrä kuntien erilaisuutta, eikä arvosta kuntien demokraattista päätöksentekoa, kehittämispäällikkö Sini Sallinen luettelee kunnanjohtajien kokemuksia.

Mallia naapureilta?

Selvityksen perusteella kuntien ja valtion välisen luottamuksen perustavanlaatuista merkitystä julkisen sektorin toimintakyvylle ei ole tunnistettu tai nostettu uudistusten ja kehittämistyön kivijalaksi.

– Meidän on käynnistettävä keskusteluja kuntien ja valtion välillä ja löydettävä ratkaisuja luottamuksen parantamiseksi. Mallia voisimme ottaa muista Pohjoismaista, joissa luottamus on liitetty osaksi kuntien ja valtion välisten suhteiden kehittämistä, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi.

– Tanskassa luottamuksen lisääminen on yhtenä vapaakuntakokeilujen tavoitteena. Norjassa on käynnissä luottamusuudistus ja Ruotsissa on jo vuosia peräänkuulutettu luottamukseen perustuvaa valtionohjausta.

Isojen uudistusten jälkeen

Selvityksessä huomautetaan myös, että erilaiset kuntiin kohdistuvat rakenteelliset uudistukset ja yksityiskohtainen normiohjaus ovat lisääntyneet. Näillä asioilla on ollut suuri merkitys kuntien ja valtion välisen luottamussuhteen korostumiseen ja karikoihin.

– Kuntien ja valtion välisen luottamuksen parantamiseksi on etsittävä yhteisiä ratkaisuja arvostuksen, ymmärryksen ja vuoropuhelun puutteeseen, Kuntaliiton erityisasiantuntija Ville Nieminen sanoo.

– On kiinnitettävä huomiota kuntien ja valtion yhteisiin tavoitteisiin, vuorovaikutuksellisiin valmisteluprosesseihin, kuntien toimintavapauteen, ilmapiiriin ja kumppanuuteen sekä kuntien demokraattiseen päätöksentekoon ja kuntien erilaisuuteen.

Lue myös:

Mitkä ovat kunnallisen itsehallinnon rajat nykyisessä valtionohjauksessa? – ”Kunnat haluavat lisää joustavuutta ja lakikokeiluja”