Valtuusto voi kokoontua salaa kunnan edun nimissä – Kittilän kokous "harmaalla vyöhykkeellä"
Kun Kittilän kunnanvaltuusto ratkaisi 31. lokakuuta, että rikossyytteessä olevat päättäjät saavat jatkaa luottamustehtävissään, se teki päätöksensä suljettujen ovien takana.
Salaista kokousta perusteltiin yksityisyyden suojalla.
Kuntalaki ei ota selvää kantaa siihen, milloin valtuusto voi pitää salaisen kokouksen, sanoo kunnallisoikeuden asiantuntija, Asko Uoti Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.
– Kittilän ratkaisu oli vähän harmaalla vyöhykkeellä, mutta en pitäisi sitä kauhean ongelmallisena.
Kuntalaissa viitataan kunnan etuun. Uotin mukaan esimerkiksi julkinen hankinta tai yrityskauppa voidaan käsitellä suljetuin ovin, jos siten voidaan turvata kunnan etu.
Salaiset kunnanvaltuuston kokoukset ovat harvinaisia, ja kokouksen julkisuus on tärkeää etenkin silloin, kun käsiteltävillä asioilla on yleistä mielenkiintoa.
Uotin mukaan Kittilän kohdalla lakia voi kuitenkin tulkita niin, että ratkaisu oli perusteltu.
– Kun Kittilän tapauksessa kunnan ympärillä on ollut negatiivista julkisuutta, niin voisi katsoa että on kunnan edun mukaista käsitellä asia suljetuin ovin.
Jäävääminen ei riitä
Suljettuja ovia isompi ongelma oli niiden takana tehty päätös.
– Minä olisin kyllä toiminut sillä tavalla, että lainvoimaisiin tuomioihin asti syytetyt luottamushenkilöt olisi pidätetty luottamustehtäviensä hoitamisesta, elleivät he itse olisi ilmoittaneet vetäytyvänsä tehtävästä, Uoti sanoo.
Sen sijaan valtuusto päätti pidättää luottamushenkilöt vain niistä asioista, joissa he ovat syytteessä tai muusta syystä esteellisiä.
Uotin mukaan ratkaisu ei ollut riittävä kuntalain edellyttämän kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden kannalta. Sitä ei voi pitää myöskään käytännöllisessä mielessä riittävänä kunnan toimielinten toimintakyvyn kannalta.
– Meillähän on kuntalaissa säädetty vaalikelvottomiksi kunnallisiin toimielimiin henkilöt, jotka joutuisivat kovin usein jääväämään itsensä. Sitä on vaikea arvioida, paljonko tällaisia tilanteita Kittilässä voisi tulla, mutta uskottavusongelman lisäksi tästä kyllä seuraisi jonkinasteinen toimintakykyongelma.
Historiallinen vyyhti
Uotin mukaan syyte virkarikoksesta vähintäänkin aina vaarantaa luottamushenkilön toiminnan luotettavuuden ja uskottavuuden.
Luottamushenkilö voidaan lähtökohtaisesti erottaa tehtävästään kokonaan, jos hänet on tuomittu vähintään 6 kuukaudeksi vankeuteen.
Uotin mukaan Kittilän tapaus antaa aihetta pohtia mahdollisten oikeudellisten seuraamusten tasoa, jos langettaviin tuomioihin asti päädytään.
– Kyllähän siellä kohtuullisen vakavia syytteitä on. Mahdollinen rangaistus esimerkiksi törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisesta tuomitulle voi olla neljästä kuukaudesta neljään vuotta vankeutta.
Vakava virkavelvollisuuden rikkominen on sen laatuinen, että sillä voi olla aika tuntuvat seuraamukset.
Kittilän tapaus on ainutlaatuinen. Valtiovarainministeriö on päättänyt ottaa ensimmäistä kertaa käyttöön niin sanotun Lex Kittilän.
Kunnalla on noin kuusi viikkoa aikaa ryhtyä omiin toimenpiteisiin ja päättää syytettynä olevien luottamushenkilöiden asemasta.
Jollei päätöstä ei synny, valtiovarainministeriö voi asettaa selvityshenkilön, joka esittää toimenpiteensä kunnan toiminnan normalisoimiseksi.
– Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, etteivät syytteessä olevat luottamushenkilöt voi jatkaa luottamustoiminnassaan ennen lainvoimaista tuomiota. Varavaltuutetut hoitavat homman, Uoti sanoo.
Jollei muu auta, Uotin mukaan voisi olla jopa mahdollista järjestää Kittilässä uudet vaalit
– Tämä on enemmän spekulaatiota, mitä keinovalikoimasta voisi löytyä, mutta eivät keinot välttämättä tähän jää.
Toki kunnan edun nimissä vaan ei poliittisten päättäjien edun nimissä.