Valtuutetun lapsikin tarvitsee hoitajaa - kunnat korvaavat hoitokulut vaihtelevasti
Luottamushenkilöt voivat saada kunnilta korvauksen niistä kuluista, joita syntyy, kun tilapäistä lastenhoitoapua palkataan luottamustehtävien hoidon takia. (Kuva: Seppo Haavisto)
Kun äiti tai isä viilettää kunnan luottamustehtävissä yhteisiä asioita hoitamassa, niin jonkun pitää lapsetkin hoitaa. Aina se ei onnistu oman perheen voimin, vaan on palkattava ulkopuolinen lapsenvahti. Kuntien palkkiosäännöt määrittävät sen, millä tavalla lastenhoitokustannuksia korvataan.
Kuntalehden perin pikaisen google-tutkimuksen perusteella kunnilla ja kaupungeilla on hyvin erilaisia käytäntöjä lastenhoitokustannusten korvaamisessa. Osassa kunnissa lastenhoitokorvauksien suuruus on rajattu euromääräisesti ja osassa kunnissa taas maksimimäärä korvattavista tunneista on vuorokautta kohden kahdeksan. Osassa palkkiosäännöissä kerrotaan kuluja korvattavan, mutta miten, se jää ulkopuoliselle arvoitukseksi.
Reilun parinkymmenen palkkiosäännön tutkimisen perusteella vastaan ei tullut ainuttakaan tapausta, joissa niin sanottu pimeä raha olisi palkanmaksuna mahdollinen. Maksetuista korvauksista tulee esittää järjestään kuitit ja luotettava selvitys.
Helsingissä halpaa?
Jyväskylässä lastenhoitokuluja korvataan enintään 30 euroa/tunti. Samaan summaan on päädytty myös Mikkelin palkkiosääntöä sorvatessa. Kyse ei ole hoitajan tuntipalkasta, vaan kokonaispalkasta mahdollisine sivukuluineen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Helsingin kalleudesta ollaan kuultu maaseudullakin, mutta ilmeisesti lastenhoitoon ei korkea hintataso ylety. Kustannusten ylärajaksi pääkaupungissa on sorvattu enintään 23 euroa tunnilta. Helsingissä lapsenhoitokorvaus on rajattu koskemaan alle 10 vuotiaita lapsia. Useimmissa kunnissa ei ikärajaa ole palkkiosääntöön laitettu.
Osassa kunnissa myös omaishoitajan on mahdollisuus saada korvausta sijaisen järjestämisestä luottamustehtävien hoidon ajaksi. Tällainen on tilanne muun muassa Oulussa, jonka palkkiosäännössä korvauksen suuruudeksi on määritelty niin lasten, kuin omaishoitajien osalta alalla yleisesti noudatettavan tason mukaiseksi.
Työnantajan roolissa
Laukaalainen kunnanvaltuutettu Elina Sillanpää, vihr., on perehtynyt lastenhoitokorvausten hakemiseen käytännön tasolla. Homma kotikunnassa toimii, mutta itsestään rahat eivät tilille tipahda.
– Meillä järjestelmä toimii hyvin, eikä siinä ole mitään tuntirajoituksia. Lapsenhoitokustannukset maksetaan kokouksen ajalta. Ainoa huono puoli järjestelmässä on, että se tosi työläs. Siinä kun luottamushenkilö on työnantajan roolissa, niin kaikki paperiasiat vievät aikaa. Olenkin yrittänyt esittää, että kunta ottaisi sen työnantajaroolin näissä tapauksissa, Sillanpää kertoo.
Parhaassa tapauksessa kunnat voivat tarjota myös päiväkotiensa palveluita käyttöön, kun lapsille hoitajaa valtuuston ajaksi etsitään. Näin on tilanne Laukaalla.
– Meillä on myös päiväkoteja, jotka pystyvät järjestämään iltahoitoa. Niihin voi viedä lapsen hoitoon kokouksen ajaksi. Se on hyvä järjestelmä kaikille osapuolille.
Lapsiperheen elämä on nykypäivänä yhtä kalenterien yhteensovittamista. Elina Sillanpää tietää samassa tilanteessa olevia lapsiperheiden vanhempia, jotka ovat joutuneet nostamaan kädet pystyyn kodin, työn ja luottamustehtävien ristipaineessa.
– Jos valtuutettu asuu syrjäkylällä ja lapsia on useampia, niin onhan se vaikea järjestää hoitoja jatkuvasti. Kun lapset ovat pieniä, niin se on elämänvaihe, jossa mietitään hyvin tarkkaan, pystytäänkö lähtemään ehdolle. Vähän järjetön tässä pitää olla. En ole vielä täysin parantunut maailmanparannusvimmastani, Sillanpää nauraa.
Tukiverkko auttaa
Vaikka kunnalta olisi tukea lastenhoitokustannuksiin tulossa, niin kaikki siihen oikeutetut eivät välttämättä mahdollisuutta hyödynnä.
– Meillä on sen verran hyvä tukiverkosto, ettei ole tarvinnut ulkopuolelta lapsenvahtia ottaa. Isovanhemmat, vanhemmat lapset ja mies ovat auttaneet. Jos joskus ei ole saanut hoitoa järjestymään, niin olen antanut varamiehen mennä, Pieksämäen kaupunginvaltuutettu Sanna Hirvonen, kesk., kertoo.
Peräti viidessä lautakunnassa istuva Hirvonen palasi vuodenvaihteessa työelämään ja toimii perhepäivähoitajana.
– Kokoukset tahtovat kasautua samoille viikoille. Tällä viikolla ei ole kyllä ainuttakaan kokousta. Kun aloitin työt, niin en ole hirveää stressiä työvuoroista ottanut. Olen hoitanut luottamustehtävät siten, kuin on töiden takia mahdollista, kertoo Hirvonen.
Kuntavaaleissa ehdolla oleva perheenäiti muistuttaa kuntapolitiikon urasta haaveilevia yhdestä tosiasiasta.
– Ei tällä hommalla palkoille pääse. Yhteisten asioiden hoitaminen vie aikaa ja rahaa, painottaa Sanna Hirvonen.
