Vapaavuori: Maakuntauudistus synnyttää lojaliteettiloukun

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, kok., pelkää maakuntauudistuksen synnyttävän ”lojaliteettiloukun”, kun päättäjät voivat nykyisen kahden hallinnon tason – kunnanvaltuuston ja eduskunnan – lisäksi vaikuttaa kolmannellakin tasolla, maakuntavaltuustossa.

Koko nykyisen pormestariuransa maakuntauudistusta vastaan kampanjoinut Vapaavuori käsittelee tuoreessa blogikirjoituksessaan maakuntauudistusta muun muassa maakuntavaalien järkevyyden näkökulmasta.

Se, voiko päättäjä toimia samaan aikaan kunnanvaltuustossa, eduskunnassa ja maakuntavaltuustossa, on herättänyt keskustelua pitkin uudistuksen valmistelua. Kolmoisehdokkuuden hankaluudet on myönnetty, mutta lailla sitä ei ole estetty.

Kuntalehden kyselyyn tammikuussa vastanneista 115 kansanedustajasta,  50 prosenttia ei vielä tiennyt, osallistuuko maakuntavaaleihin, 31 prosenttia ilmoitti osallistuvansa ja 19 prosenttia ei aio. Vaali-intoisimpia ovat keskustaa edustaneet vastaajat.

Poliittisten puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajat esittivät helmikuussa, että Suomessa siirrytään niin sanottuun kaksi kolmesta -malliin, jolloin tulevaisuudessa päättäjät eivät voisi toimia päätöksentekijöinä kaikilla kolmella eri hallinnon tasolla.

Maakunnille kaavaillut suuret vastuut huomioiden kolmen eri päättäjätehtävän hoitaminen menestyksellä on Vapaavuoren mukaan mahdotonta.

Vapaavuori pitää väistämättömänä, että kolmella päättäjäntuolilla istuvalle syntyy merkittävä valinnanvaikeus, kenen – puolueen, kunnan vaiko maakunnan – etuja hän ajaa.

– Jos maakuntauudistus toteutuu, meillä on parhaimmillaan (eli pahimmillaan) henkilöitä, jotka ovat kunnanvaltuustossa, maakuntavaltuustossa ja eduskunnassa samaan aikaan. Ja ehkä vielä ministerinä. Mille taholle siinä sitten pitää olla lojaali? Vapaavuori kommentoi kirjoitustaan Twitterissä.

Hän näkee väistämättömänä, että kolmella hallinnon tasolla konfliktien riski kasvaa.

– On esimerkiksi selvää, että kunnat ja maakunnat ajautuvat pysyvään kilpailutilanteeseen valtiovallan huomiosta ja armollisuudesta. Kuntien valtionosuusriippuvuus kasvaa uudistuksessa olennaisesti ja maakunnathan ovat täysin riippuvaisia valtion rahoituksesta (huumorintajuisimmat kutsuvat maakuntahallintoa silti itsehallinnoksi). Kumman etua siinä sitten ajaa ja kumman etua kolmannessa mahdollisessa roolissaan eduskunnassa rahanjakotaistelussa priorisoida? Vapaavuori pohtii blogissaan.

Vapaavuori ennustaa blogissaan maakuntauudistuksen kaatuvan kevään aikana. Kuntalehdelle sote-uudistusta kommentoineet maakuntien muutosjohtajat uskovat toisin ja pitävät uudistusta tarpeellisena ja sen keskeyttämistä vahingollisena.

– Tämä jahnaus ei ole meidän etumme, vaan odotamme, että pääsisimme tekemään omassa maakunnassa toimivaa, järkevää mallia, Etelä-Karjalan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Aija Tuimala kommentoi Kuntalehdelle.