Nuoret ovat yhä selvästi aliedustettu ryhmä kuntapolitiikassa.

Äänestysvilkkaus ja sen muutokset korreloivat kunnan koon kanssa, selviää Kuntaliiton vaalituloksista kokoamista tiedoista. Naisten osuus valtuutetuista kasvoi, mutta aliedustus on yhä selvä. Myös nuorilla on aliedustus. Vasemmiston ja kristillisdemokraattien ikä valtuustoissa on korkein.

Korkein äänestysprosentti kuntavaaleissa oli pienissä kunnissa, mutta äänestysvilkkaus kasvoi suurimmissa kunnissa. Valtaosassa alle 20 000 asukkaan kunnista äänestysprosentti laski, kun se nousi kaikissa yhdeksässä yli 100 000 asukkaan kunnissa.

Neljä europarlamentaarikkoa

Europarlamentaaarikoista neljä tuli valituksi valtuustoon. Kansanedustajista 159 istuu uudessa valtuustossa. Kolme ehdolla ollutta ei ylittänyt rimaa.

56 uudella valtuutetulla on äidinkielenä jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.

Valtuuteuista 93 prosenttia on suomenkielisiä ja 6,6 prosenttia ruotsinkielisiä. Yhdeksällä uudella valtuutetulla äidin kieli on saame, kahdella englanti ja 54:llä jokin muu.

18-vuotias valtuutettu 31 kunnassa

31 kunnassa valituksi tuli yksi 18-vuotias. Vanhin on 84-vuotias.

Alle 30-vuotiaiden osuus valituista on selvityksen mukaan selvästi alhaisempi kuin ehdokkaista.

Heidän osuutensa äänioikeutetuista on 18 prosenttia, ehdokkaista 8,9 ja valituista 5,7 prosenttia.

Nuorin valtuusto on Halsualla, keski-ikä 40, ja vanhin Taivalkoskella, jossa valtuutettujen keski-ikä on 59. Koko maassa valtuutettujen keski-ikä on 50,2 vuotta.

Vasemmistoliittolaiset vanhimpia

15 kunnassa valtuustojen keski-ikä korkeintaan 45 vuotta ja 20 kunnassa vähintään 55 vuotta.

Eduskuntapuolueista vanhimpia ovat vasemmistoliiton valtuutetut, joiden keski-ikä on 53,1 vuotta, nuorimpia vihreät, joiden keski-ikä on 42,7 vuotta.

Myös kristillisdemokraattien ja SDP:n valtuutettujen keski-ikä on korkeampi kuin valtuutettujen keskimäärin. Kaikilla muilla puolueilla keski-ikä alittaa kaikkien valtuutettujen keski-iän.

Naiset äänestivät miehiä

Naisten osuus valtuutetuista hypähti 2,8 prosenttiyksikköä, ja on 39 prosenttia. Osuus on kasvanut tasaisesti vuoden 1968 10,7 prosentista paitsi edellisissä vaaleissa, joissa se notkahti.

Naisten osuus äänioikeutetuista on 51,2 prosenttia, ehdokkaista 39,9 ja valituista 39 prosenttia. Naiset saivat aliedustuksen valtuustoihin vaikka heidän äänestysprosenttinsa oli selvästi korkeampi, 60,7 kuin keskimäärin.

26 kunnassa on naisenemmistö. 23 kunnassa naisten osuus on alle neljännes.

Naisvaltuutetut ovat nuorempia kuin miehet, keski-iät 47,7 ja 51,8 vuotta.

Suurin osuus naisvaltuutetuilla on vihreissä, 67,8 prosenttia, ja pienin perussuomalaisilla, 21,8 prosenttia.

Enemmistö 95 kunnassa

Keskustalla on yksinkertainen enemmistö 80 kunnassa. Määrä kasvoi kolmella. RKP:llä on yksinkertainen enemmistö 13 ja kokoomuksella yhdessä kunnassa, Pyhärannassa. Kärkölässä sitoutumaton ryhmä sai enemmistön.

Lisää Kuntaliton kokoamia tietoja täällä.

Eero Karisto
Eero Karisto
eero.karisto@aucuparia.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*