Vastaanoton kuntamalli päättyy
Vastaanoton kuntamalli kehitettiin, jotta olisi mahdollista vastata entistä paremmin sodan jalkoihin jääneiden ukrainalaisten hätään.
Vastaanottokeskusten ja kuntien välisiä kuntamallisopimuksia ei enää jatketa, koska majoituksen poikkeusjärjestelyille ei ole enää tarvetta, maahanmuuttovirasto tiedottaa.
Sopimukset ovat voimassa määräaikaisina tämän vuoden loppuun saakka ja ne päättyvät ilman erillistä irtisanomista.
Maahanmuuttovirasto kehitti kuntamallin keväällä 2022 Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamaan poikkeukselliseen tilanteeseen.
Vuoden 2022 alussa vastaanoton piirissä oli noin 5 000 asiakasta ja vuoden lopussa asiakkaita oli vastaanottojärjestelmässä jo noin 43 500.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Malli kehitettiin väliaikaiseksi ratkaisuksi, jolla korvataan kunnille tilapäistä suojelua hakevien ja saavien henkilöiden vastaanottoon kuuluvia majoitus- ja ohjauspalveluiden kustannuksia.
Kuntamallin alkuperäisenä tarkoituksena oli mahdollistaa Ukrainasta sotaa paenneiden majoittuminen sillä paikkakunnalla, johon he olivat asettuneet Suomeen saapuessaan.
Tiivistä yhteistyötä
Vastaanottojärjestelmässä on tällä hetkellä kirjoilla noin 45 500 asiakasta, joista 51 prosenttia asuu vastaanottokeskuksissa ja 35 prosenttia yksityismajoituksessa.
Loput 14 prosenttia, eli noin 6 200 tilapäistä suojelua saavaa henkilöä, majoittuu kuntamallin kautta eri puolilla Suomea lähes 140 kunnassa.
Jokainen tilapäistä suojelua hakenut tai saava henkilö on vastaanottokeskuksen asiakas, vaikka hän asuisikin kuntamallin majoituksessa.
– Kuntamallin purkaminen tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien ja vastaanottokeskusten kanssa asiakaslähtöisin ratkaisuin, vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi sanoo viraston tiedotteessa.
– Maahanmuuttovirasto tiedottaa sekä ohjeistaa kuntamallissa asuvia asiakkaita erillisellä asiakasohjeella. Lisäksi vastaanottokeskukset tukevat kuntiin siirtymistä tarjoamalla neuvontaa ja ohjausta. Niille kuntamallin asiakkaille, jotka eivät hae tai voi hakea kotikuntaa vuoden loppuun mennessä, tarjotaan majoitus vastaanottokeskuksessa.
Vastaanottojärjestelmä on kehittynyt
Kuntamallin alkamisen jälkeen vastaanottojärjestelmän majoituskapasiteettia on lisätty runsaasti.
Tällä hetkellä Suomessa on toiminnassa 107 vastaanottokeskusta, niiden sivutoimipistettä ja yksityismajoittujien palvelupistettä sekä 10 alaikäisyksikköä.
Vastaanottojärjestelmä pystyy vastaamaan normaalisti majoitustarpeeseen.
Maahanmuuttovirasto on ottanut huomioon päätöksessään myös sen, että noin 5 500 kuntamallissa asuvaa henkilöä voi halutessaan hakea kotikuntaa Suomesta vuoden 2023 aikana.
Maahanmuuttoviraston tiedotteessa kerrotaan myös, että kotikuntaa hakiessaan henkilöllä on oikeus asettua asumaan haluamaansa kuntaan.
Maahanmuuttovirasto vastaa vastaanottojärjestelmän toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta.
Lue myös:
