Vastaanottokeskus voidaan avata ilman kunnan hyväksyntää

Maahanmuuttovirasto on taustoittanut turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten perustamisprosessia ja perustamisen edellytyksiä verkkosivuillaan.

Nopeasti lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä on kiihdyttänyt toimia keskusten perustamiseksi. Perustamista kommentoidaan muun muassa sosiaalisessa mediassa myös vaillinaisin tiedoin.

Forssan kaupunginhallitus päätti maanantaina, että se ei hyväksy vastaanottokeskuksen perustamista tyhjillään olevaan hotelliin.

Kontiolahti puolestaan tiedotti avaavansa vastaanottokeskuksen paikallisen yrityksen omistamiin tiloihin.

Julkisoikeuden asiantuntija, emeritusprofessori Teuvo Pohjolainen ihmetteli Ylen haastattelussa, kuinka Kontiolahden kunnan kanta vastaanottokeskukseen saattoi syntyä pöytäkirjan ulkopuolella ja kuulematta kuntalaisia.

– Kunnalta ei pyydetty päätöstä, vaan mielipide. Se annettiin asianmukaisesti, kommentoi Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilä Twitterissä.

Maahanmuuttovirastonmukaan periaatteessa kunnan hyväksyntää ei tarvita vastaanottokeskuksen perustamiseksi, jos tilat vuokrataan yritykseltä.

Kontiolahden päätös syntyi neuvotteluissa kunnan, SPR:n ja tilat omistavan Master Yhtiöiden kanssa.

– Käytännössä Maahanmuuttovirasto kuitenkin kysyy kuntapäättäjien kannan ja pyrkii yhteisymmärrykseen kunnan kanssa, Maahanmuuttoviraston tiedotteessa sanotaan.

– Sen sijaan jo toiminnassa olevan vastaanottokeskuksen alaisuuteen tulevasta hätämajoitusyksiköstä päätöksen tekee yksin Maahanmuuttovirasto. Näiden yleensä väliaikaisten hätämajoitusyksiköiden kohdalla Maahanmuuttovirasto ei valitettavasti aina ole pystynyt odottamaan kunnan virallista kantaa, vaan asiassa on jouduttu etenemään välittömästi, kun tilat ovat löytyneet. Tuolloinkin kunnalle on ilmoitettu asiasta viimeistään, kun päätös keskuksen perustamisesta on tehty.

Tieto ensin kuntapäättäjille,
sitten kuntalaisille

Maahanmuuttoviraston mukaan keskeneräisistä neuvotteluista ei ole haluttu kertoa julkisuuteen ennen kuin kuntapäättäjille on ehditty kertoa kunnolla siitä, mistä on kyse.

– Kuntapäättäjiin ollaan yhteydessä ihan alkuvaiheessa. Neuvottelut eivät vielä tarkoita, että vastaanottokeskus oikeasti perustetaan.

– Maahanmuuttovirasto tiedottaa julkisuuteen vasta, kun keskuksen tulo on suhteellisen varmaa, ettemme suotta synnytä spekulaatioita. Pyrimme sopimaan viestintäaikataulusta ja -sisällöstä yhdessä kunnan, SPR:n tai mahdollisen muun toiminnan vetäjän sekä tilojen vuokraajan kanssa. Mitään salaista neuvotteluissa ei sinänsä ole.

Ei havaittu vaikutusta turvallisuuteen

Maahanmuuttovirasto painottaa, että vastaanottokeskuksesta ei koidu kunnalle kustannuksia, sillä valtio maksaa vastaanottokeskuksen kulut.

– Kunnan on järjestettävä peruskouluikäisille lapsille koulupalvelut, mutta siihenkin kunta saa valtiolta korvaukset.

Forssassa vastaanottokeskusta vastaan mieltään osoittaneiden kylteissä kannettiin huolta muun muassa turvattomuuden lisääntymisestä turvapaikanhakijoiden saapumisen myötä.

– Turvallisuustilanne ei ole muuttunut vastaanottokeskuksen tulon myötä niillä paikkakunnilla, joilla vastaanottokeskukset ovat toimineet jo pitkään, Maahanmuuttovirasto kertoo.

– Esimerkiksi Helsingin Kalliossa pelättiin sekä turvattomuuden lisääntymistä että asuntojen hintojen laskua, kun vastaanottokeskus avattiin sinne. Poliisin ja asukasyhdistyksen edustajan mukaan kumpikaan huolista ei ole toteutunut.

Maahanmuuttovirasto muistuttaa, että vastaanottokeskus työllistää paikkakunnalla oman henkilökuntansa lisäksi myös esimerkiksi kuljetus-, kiinteistö- ja ruokapalveluita.

– Usein vastaanottokeskus vireyttää paikkakunnan talouselämää, koska monet arjen hankinnat tehdään sieltä.

Tiistaina Yle uutisoi, että Harjavaltaan avattavaan keskukseen, johon rekrytoidaan 15 työntekijää, on tullut yli 500 työhakemusta.

Tiedote Maahanmuuttoviraston verkkosivuilla

Lue myös: SPR:n tiedote turvapaikanhakijoiden vastaanoton taustoista