Vihreät kiirehtivät kuntayhtiöiden julkisuutta

Helsingin ja Espoon vihreät valtuustoryhmät esittävät yhteisessä kannanotossaan, että kuntien omistamissa yhtiöissä noudatettaisiin jatkossa julkisuuslakia. Yhtiön asiakirjat olisivat avoimesti kenen tahansa saatavilla.

Vihreitten kannanotossa muistutetaan, että julkisuuslaki edellyttää kuntien toiminnan olevan julkista. Kuka tahansa voi pyytää kunnan asiakirjoja, ja ne on hänelle toimitettava, ellei salaamiseen ole laillista perustetta. Julkisuuslaki ei kuitenkaan koske kuntien omistamia osakeyhtiöitä.

– Kunnallisten yhtiöiden julkisuutta on tarpeen lisätä. Toiminnan yhtiöittäminen ei saa olla peruste sinänsä julkisten tietojen panttaamiselle, sanoo Kuntaliiton johtava lakimies Kirsi Mononen. Hän kuitenkin huomauttaa, että markkinoilla toimivat yritykset ovat eri asia.

– On myös erotettava tietojen julkisuus asukkaille, luottamushenkilöille ja konsernijohdolle. Konsernijohdon tulee saada tieto myös salassa pidettävistä asioista. Heitä itseään koskee salassapito- ja vaitiolovelvollisuus yrityssalaisuuksista, sanoo Mononen.

 

Tutkimuksen johtopäätös arveluttaa

 

Kunnallisalan Kehittämissäätiö julkisti maanantaina tutkimuksen, jonka mukaan kunnilla on huomattavia vaikeuksia noudattaa julkisuuslakia.

Tutkimuksessa todettiin myös, että kuntien kesken on huomattavia eroja julkisuuslain tuntemuksessa ja hallintolain palveluvelvoitteen tulkitsemisessa.

Mononen ei näe julkisuuspyyntöjen käsittelyä kunnissa niin synkkänä kuin tutkijat.

– Kun kuntaan on tullut tietopyyntö ilman kytkentää käsiteltäviin asioihin, sitä ei ehkä ole pidetty kiireellisyysjärjestyksessä ykkösenä. Mahtoikohan tutkijoiden kyselyn saaneilla olla tieto, että he ovat tutkimuksen kohteena?

– Siihen nähden, miten paljon asiakirjoja pyydetään, ongelma ei ole suuri, arvioi Mononen.

 

Länsimetro hiertää

 

Kuntien yhtiöiden toiminnan julkisuudesta on keskusteltu muun muassa selvitettäessä Länsimetron myöhästymistä ja siihen liittyneitä vaiheita. Länsimetroa rakennuttaa Helsingin ja Epoon omistama osakeyhtiö, jonka papereita ei ole annettu julkisuuteen.

– Länsimetron tapauksessa keskeinen ongelma on ollut se, ettei tieto ole kulkenut tarpeeksi hyvin eri toimijoiden välillä, saati sitten kaupunkien valtuutetuille saakka, Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Otso Kivekäs sanoo.

Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen, kansanedustaja Jyrki Kasvi, vihr., on perustellut julkisuudessa pöytäkirjojen salaamista sillä, että ne on kirjoitettu siinä oletuksessa, että ne eivät ole julkisia.

Siksi pöytäkirjat sisältävät ei-julkistettavia asioita kuten henkilöstöasioita, ja niiden erotteleminen materiaalista olisi Kasvin mukaan valtava työ,

Toinen argumentti on, että kunnan omistama yhtiö olisi aika heikoilla kiistatapauksissa, jos sen tiedot ovat takautuvasti julkisia, mutta yksityisen sektorin vastapuolen eivät.

 

Maakuntien sote-yhtiöt julkisiksi

 

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa on jo päätetty, että uudistuksen myötä syntyvät maakuntien yhtiöt tulevat alusta asti julkisuuslain piiriin.

Kuntien omistamien osakeyhtiöiden asema on usein hiertänyt kunnallisten luottamushenkilöitten mieliä, kun kuntaorganisaatioiden päättäjät eivät ole saaneet kaipaamiaan tietoja kuntien omistamista yhtiöistä. Osakeyhtiöiden on joskus katsottu elävän liikaa omaa elämäänsä. On myös ihmetelty, miten kunnan tarkastuslautakunta voi tarkastaa koko kuntakonsernia, ellei sekään pääse käsiksi osakeyhtiöiden papereihin.

– On tärkeää muuttaa lainsäädäntöä siten, että julkisuuslaki laajennetaan koskemaan myös yhtiöitä, jotka kunta tai muu julkinen taho omistaa. Tämä tukisi demokratiaa ja päätöksenteon avoimuutta, kun tehtyjä päätöksiä ei voisi piilotella salaisten asiakirjojen taakse, sanoo Kivekäs.

– Ja kun laki ei tätä vielä vaadi, kunnat voivat silti toteuttaa periaatetta omistamissaan yhtiöissä, hän jatkaa.

 

Laki ei nytkään este

 

Vihreät huomauttavat, että nykyinenkään osakeyhtiölaki ei ole este avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiselle.

– Julkisuus voidaan toteuttaa kirjaamalla yhtiöiden yhtiöjärjestykseen, että niiden on toiminnassaan noudatettava julkisuuslakia vastaavasti kuin jos kyse olisi kunnan omasta toiminnasta. Kirjaus koskisi vain niitä kuntien yhtiöitä, jotka eivät toimi markkinoilla. Esimerkiksi Helsingin energiaa se ei siis koskisi, vihreät katsovat.

– Luottamushenkilöillä on oltava riittävästi tietoa voidakseen toteuttaa laadukasta omistajaohjausta ja tarvittavaa valvontaa. Avoimuus on myös kuntalaisten suuntaan toimivan demokratian edellytys, sanoo Espoon vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Inka Hopsu.