Moni suomalainen kunta saattaa menettää virolaisen ystävyyskuntansa ensi vuonna. Virossa on käynnistetty hallintouudistus, jonka seurauksena kuntien määrä vähenee rajusti.

Ystävyyskunta nykymuodossaan mitä ilmeisemmin katoaa, jos siinä on alle 5 000 asukasta. Se on kesällä hyväksytyn lain mukaan minimiasukasluku paikallishallinnon piirissä, kun liittymiset on käytännössä toteutettu ensi vuoden lokakuun kuntavaalien jälkeen.

Virossa on 183 kuntaa ja 30 kaupunkia.

Joka toisessa Viron kunnassa tai kaupungissa on alle 2 000 asukasta, ja 80 prosentilla kunnista väkiluku on alle 5 000. Eli uudistus koskettaa lähes kaikkia.

Juurun kunta, noin 50 kilometrin päässä Tallinnasta, pärjää omasta mielestään omillaan, vaikka asukasluku on vain 1 500.

Juurua uhkaa ensi vuonna pakkoliitos yli 5 000 asukkaan Raplan kaupungin kanssa.

Kuntia rahoitetaan Virossa valtion budjetista. Valtio kerää kaikilta 20 prosentin yhtäläisen tuloveron, ja palauttaa kunnille 11,6 prosenttia.

Juurussa on kaksi puuteollisuuden vientiyritystä, suuri maatalousyritys ja pienempiä yrityksiä. Osa asukkaista käy Tallinnassa töissä.

– Miksi 5000:n asukkaan kunta on parempi kuin 2000:n, ihmettelee Juurun kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sirje Endre.

Endren mielestä Viro tarvitsee hallintouudistusta, mutta se olisi hänestä pitänyt toteuttaa toisin. Paikallisidentiteetin merkitys on täysin aliarvioitu, sanoo Endre.

Juurun kunta on 25 kunnan kanssa haastanut valtion oikeuteen pakkoliitoksista.

Oikeus ratkaisee lokakuussa, rikkovatko pakkoliitokset perustuslakia, kuten 24 kuntaa väittävät.

Lue koko artikkeli Kuntalehdestä 10/2016.

Kaja Kunnas

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*