VM: Valinnanvapauden aikataulu kohtuuton maakunnille
Valinnanvapausesitys mahdollistaa asiakkaiden pomputtelun tuottajalta toiselle, valtiovarainministeriö varoittaa. (Kuva: Seppo Haavisto)
Valtiovarainministeriö kritisoi jyrkin sanoin sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden esitettyä aikataulua ja pitää sitä kohtuuttomana maakuntien kannalta.
Lakiesitysluonnoksen mukaan valinnanvapausjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 alussa. Maakunnille tulisi siirtymäaika palvelujen yhtiöittämisessä vuoden 2020 loppuun saakka, mutta valinnanvapauden palvelutuottajien asiakkaiksi voisi listautua jo vuoden 2018 marraskuussa.
VM:n mukaan maakunnan tulisi valmistella järjestämisvastuuseen ja palvelutuottajien hyväksymismenettelyyn kuuluvat päätökset ja sopimukset ”kohtuuttomalla aikataululla”.
”Lisäksi valmisteluutyö tulisi tehdä aikana, jolloin maakunnan palveluksessa ei olisi turvattavissa riittävää sote-osaamista, koska sote-tehtävät ja henkilöstö siirtyvät maakuntaan vasta 1.1.2019”, VM muistuttaa lausunnossaan.
VM muistuttaa viime kesänä toteutetusta kansainvälisestä arvioinnista, jossa asiantuntijat ehdottivat valinnanvapauden toteuttamista vaiheittain alkaen palveluista, joissa on jo nyt markkinoiden toimintaa, minkä jälkeen voitaisiin edetä monimutkaisempiin palveluihin ja palvelupaketteihin.
”Edellä mainitun perusteella valtiovarainministeriö pitää ehdotettua uudistuksen voimaantuloaikataulua riskialttiin tai käytännössä mahdottomana toteuttaa”, VM lausuu ja ehdottaa valinnanvapauden käyttöönoton porrastamista.
”Järjestelmä voitaisiin ottaa 1.1.2019 kattavasti käyttöön kaikissa maakunnissa esimerkiksi asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin kohdalla. Muiden palvelujen käyttöönoton osalta olisi määriteltävä myös selkeät aikataulut”, VM ehdottaa.
Uudistuksen toteuttaminen turvallisesti ja sujuvasti on tärkeää ennen kaikkea asiakkaiden kannalta, mutta myös maakuntien toiminnan hallittavuuden ja kustannusten hallinnan kannalta.
Kiire painaa – muutoksia tulossa
Lausuntoaika valinnanvapauden lakiesitysluonnoksesta päättyi eilen. Lausunnonantajille on toimitettu pitkin lausuntoaikaa muistioita ja täydentäviä pyyntöjä, ja esitystä on sorvattu uuteen muotoon lausuntokierroksen aikana.
Pääministeri Juha Sipilä antoi Ylelle tiistaina lausunnon, jonka mukaan sote-lakipaketti pitää saada eduskuntaan ensi viikolla.
Uudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti arveli Iltalehden haastattelussa, että valinnanvapauslausuntojen yhteenvedon koostaminen vie pari kolme viikkoa.
Kuntaliiton sote-yksikön johtaja Tarja Myllärinen kirjoittaa blogissaan uskovansa, että lausuntokierroksen aikana käyty vilkas keskustelu viittaa siihen, että muutoksia on tulossa. Muutosten viilaamisen kesken lausuntokierroksen totesi myös Pöysti aiemmin Kuntalehdelle.
Ministeriöt haluavat maakuntien vastuut ja oikeudet täsmällisiksi
Viimeisenä lausunnonantopäivänä näkemyksensä antaneet VM ja oikeusministeriö (OM) esittävät runsaasti täsmennyskohteita ja osoittavat puutteita lakiesitysluonnoksessa.
OM muistuttaa tarpeesta täsmällisemmälle sääntelylle maakunnan vastuussa ja oikeuksissa. Vaikka vastuu palveluista on viime kädessä maakunnalla, lakiehdotus jättää nyt monilta osin avoimiksi periaatteelliset kysymykset siitä, miten maakunnalla on asianmukaiset ja tehokkaat keinot huolehtia järjestämisvastuun toteuttamisesta ja palvelujen tuottamisesta.
– Markkinoiden täydellisestä puuttumisesta johtuvan maakunnan viimekätisen vastuun toteutumisen ohella epäselväksi jää kysymys siitä, millä edellytyksillä maakunnalla olisi velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi heikossa tai alueellisesti epätasavertaisessa markkinatilanteessa, OM muistuttaa.
VM varoittaa kermankuorinnasta
Valtiovarainministeriö huomauttaa, että esitys ei tarjoa varmuutta nykyistä paremman palveluintegraation toteutumista sosiaali- ja terveyspalveluissa tai perus- ja erityistason palveluissa.
”Epäselväksi jää myös, millä erityisillä keinoilla maakunta vastaisi paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palveluintegraation varmistamiseen, ja siten kustannusten kasvun hillinnän haasteeseen”, VM:n lausunnossa sanotaan.
VM varoittaa myös niin sanotusta kermankuorinnasta. Maakunnan liikelaitoksen ja muiden palveluntuottajien vastuu paljon palveluja tarvitsevien palvelujen takaamisesta jää auki esitysluonnoksessa.
”Esitetty voi mahdollistaa, että suurien kustannuksien asiakkaat siirretään muiden palveluntuottajan toimesta liian helposti maakunnan liikelaitoksen vastuulle. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa asiakas ei saa tarvitsemaansa palvelua tai hänen palvelutarpeeseen vastaamista siirrellään edestakaisin epätarkoituksenmukaisella tavalla eri tuottajien välillä”, VM varoittaa.
”Ehdotettu esitys ei myöskään tarjoa maakunnalle riittäviä keinoja estää palveluntuottajaa siirtämästä asiakasta vain kustannussäästöjen takia maakunnan liikelaitoksen vastuulle”, VM muistuttaa.
Pääministeri Sipilä vs. perustuslaki
Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen nähtiin valtava keskustapuolueen kuntakapina, johon liittyivät eturivin perustuslakiasiantuntijat. Ovatko kunnat unohtaneet oman oikeutuksensa?
Kysymys ei ole siitä miltä tällä hetkellä näyttää, vaan Juha Sipilän johdolla perustuslain hivuttamisesta uuteen asentoon, tuleville hallituksille, joissa on aina kolme suurinta puoluetta, yhdessä tai erikseen. Vrt. Jyrki Kataisen hallitus vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen.
Kuntaliitto tuli tunnetuksi suurkuntapuolueena/suurkaupunkipuolueena, mikä oli osa kuntakapinaa.
Mitä Keskustapuolue saa tosiasiallisesti 18 maakunnalla?
Jyrki Kataisen hallituksen puolueet ovat nyt ajamassa suurkuntapolitiikkaa ”maakuntamallilla”!
Kokoomus jatkaa 70 kuntaa Suomeen -mallin vivutusta:
1) sotella
2) valtion rahoittamilla ”maakunnilla”
3) suoralla maakuntavaalilla,
— joka on sama kuin 18 sote-suurkaupungin asukkaiden valitsemat edustajat päättämässä pienten kuntien lähipalveluista, sosiaali- ja terveyspalveluista: asukasluvultaan kasvavien suurkaupunkien asukkaiden äänivalta kasvaa perustuslaillisesti liian suureksi seuraavien 10 vuoden aikana.
Millä perusteluilla perustuslakiasiantuntijat hyväksyvät nyt, Keskustapuolueen ollessa pääministeripuolue, 70 kuntaa Suomeen vivutuksen.