Yli puolet EU:n koheesiopolitiikan hankkeista on tuntemattomia kansalaisille – viestintä hankkeista halutaan uusiksi
Kuva: Ville Miettinen
Ohjelmakaudelle 2014-2020 Suomeen kohdennetusta koheesiopolitiikan rahoista 305,3 miljoonaa on ollut pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistukea.
BRYSSEL – Euroopan paikallispäättäjät haluavat uudistaa koheesiopolitiikasta viestimisen, sillä EU:n tärkein investointiväline on eurooppalaisille kovin vieras tuoreen selvityksen mukaan.
Flash Eurobarometer 480 -selvityksen mukaan suuri osa eurooppalaisista (81 prosenttia vastanneista) arvioi EU-rahoitteisten projektien vaikuttavan elämäänsä positiivisesti. Toisaalta vain 40 prosenttia vastanneista tiesi alueellaan toteutetuista koheesiopolitiikan hankkeista.
Koheesiopolitiikan osuus EU:n talousarviosta on noin kolmasosa, toisin sanoen 351 miljardia euroa ohjelmakaudella 2014–2020. Tämä tarjoaa alueille ja jäsenvaltioille pitkän aikavälin investointikehyksen ja mahdollistaa luotettavamman suunnittelun kansallisiin vuotuisiin tai kaksivuotisiin talousarvioihin verrattuna.
Alueiden komitean tänään hyväksymän lausunnon mukaan EU:n budjetin on tarjottava vakaampaa rahoitusta, parempaa kokonaisuuden osien koordinointia, parempaa viestimistä ja strategiaa sekä tiiviimpää huomiota kansalaisten osallistumiseen.
– Paikallistason päättäjillä pitäisi olla perustavanlaatuinen rooli koheesiopolitiikan implementoinnissa ja sillä rahoitettujen hankkeiden näkyvyydestä. Euroopan instituutiot yksin eivät voi olla vastuussa tähän haasteeseen vastaamisessa, lausunnon alueiden komitean täysistunnossa tänään esitellyt Adrian Ovidiu Teban Romaniasta sanoi.
Koheesiopolitiikkaa hallinnoidaan alueellisella tasolla. Suomeen on kohdennettu vuosina 2014-2020 yhteensä noin 1,47 miljardia euroa koheesiopolitiikan rahoitusta.
Seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021-27 neuvotellaan parhaillaan puheenjohtajamaa Suomen johdolla.
Tulevalle ohjelmakaudelle koheesiopolitiikkaan on esitetty 10 prosentin leikkausta Euroopan komission viime vuonna tekemässä budjettiesityksessä.
Viestinnän tehostaminen puolestaan vaatii rahaa ja strategiaa, ja tämä pitäisi huomioida EU:n seuraavassa budjettiesityksessä, komitea katsoo.
Budjettiesityksessä pitäisi olla kehys viestinnälle ja tekniselle tuelle, jotta koheesiopolitiikan hankkeilta voitaisiin edellyttää lisää näkyvyyttä ja viestintää, alueiden komitean lausunnossa todetaan.