Ympäristön asiantuntijat antavat eväitä vaaleihin – Kuntienkin on vastattava ekologisen kompensaation tarpeeseen
Ympäristöasioista huolehtiminen antaa kuntapäättäjille paljon mahdollisuuksia vaikuttavaan toimintaan.
Painotuore Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille (Into Kustannus) on teos, joka tähtää konkreettisiin ja luontoystävällisiin toimiin. Yksi kirjaan kirjoittaneista asiantuntijoista on Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho. Kirjan on toimittanut Samuli Sinisalo.
Kotiaho on myös ympäristöministeriön nimittämän Suomen luontopaneelin puheenjohtaja. Siinä tehtävässä hän edustaa päätöksenteon tueksi perustettua asiantuntijaelintä. Hän kertoo osallistuneensa mielellään kirjaprojektiin, joka ajankohtaisena palvelee myös tulevia kuntavaaleja.
Kyseisessä kirjassakin Kotiaho muistuttaa, että jo perustuslain pykälässä todetaan vastuun luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluvan kaikille.
– Päättäjien vastuu on muita suurempi, ja heillä on lakisääteinen velvollisuus huolehtia luonnosta. Keväällä 2021 valittavat kuntapäättäjät joutuvat siis monien valintojen eteen.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ekologinen kompensaatio
on vastuun kantamista
Kuntavaikuttajat voivat vastata ympäristökriisiin vaikkapa satsaamalla asuntokannan energiatehokkuuteen ja sähköajoneuvoihin, kutistamalla kunnan keittiöiden hiilijalanjäljen tai suojelemalla vanhoja metsiä.
Mistä ympäristöasioista olisi siis nyt hyvä puhua kuntavaaleissa? Kotiaho miettii asiaa sellaisesta näkökulmasta, joka toimii niin kuntavaaleissa kuin monessa muussakin yhteydessä.
– Olen vahvasti sitä mieltä, että kaikkien toimijoiden olisi oltava velvoitettuja hyvittämään luontohaitat, kaikilla sektoreilla.
– Ja koska kunnat ohjaavat maankäyttöä kaavoittaessaan, pitäisin ekologista kompensaatiota erittäin relevanttina myös kuntien kannalta.
Myös Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jari Lyytimäki näkee ekologisen kompensaation olevan kannatettavaa.
– Ekologinen kompensaatio tarkoittaa sitä, että luonnon tilan heikentyminen yhdessä paikassa korvataan parantamalla tilaa toisaalla.
– Jos esimerkiksi uhanalainen laji joutuu väistymään rakentamisen tieltä, kunnostetaan muualle vähintään yhtä suuri alue, jossa laji voi pysyvästi pärjätä.
Kunnille vinkki
budjetointiin
Kotiahon tavoin Lyytimäki kuuluu viime maanantaina julkistamisjuhlansa saaneen Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille -kirjan asiantuntijajoukkoon. Myös Lyytimäki haluaa, että keskustelu kuntapäättäjien ympäristötekomahdollisuuksista on voimissaan.
– Kunnat voivat löytää paljon hyviä näkökulmia ympäristöasioiden edistämiseksi esimerkiksi hankintakriteereitä pohtimalla.
Ensin on kuitenkin hyvä päivittää isoa kuvaa ja pohtia omaa roolia kokonaisuudessa.
– On hyvä, että kunta määrittelee sekä kansallisiin että kansainvälisiin tavoitteisiin yhteensopivat ja paikallisiin oloihin sovitut sekä selkeät kestävyystavoitteet.
– Ja yksi myös tästä kirjasta löytyvä kehotus kunnille on, että otettaisiin osallistava ja kestävään kehitykseen pohjautuva budjetointi käyttöön.
Kaikella ystävällisyydellä, mutta Jyväskylän yliopiston ekologian professori Janne Kotiaho voisi ihan ensiksi edistää täällä Jyväskylässä – omassa asuinpiirissään – näitä kompensaatiotoimia, esim. Tourujoen suistossa tapahtuneiden ympäristörikkomusten kohdalla (Laukaan avovankilan tuonti väkivalloin Tourujoen rantaa ja liito-oravametsään -> miten korvataan?, Kankaan alueen törkeä luonnon ja kulttuurin tuhoaminen -> miten korvataan?; ja lisäksi tulevassa suunniteltu Tourujoen keskipaikkeilla olevan 3,1 ha:n luonnonsuojelualueen suunnitelmallinen ja totaalinen tuho Lohikosken padon purun yhteydessä jne..) Kauniita puheita kompensaatioista, jotka eivät toteudu lainkaan käytännössä.