Paheneva työvoimapula näkyy kuntien arjessa – osaajille riittää nyt ottajia

Enää ei puhuta pelkästään lääkäreistä, kun kuntien työvoimapula nousee puheenaiheeksi. Eikä opettajista tai sairaanhoitajista. Kunta-alan ammattilaisia eläköityy yhä edelleen kiihtyvällä tahdilla, eikä työikään tulevista pienenevistä ikäluokista enää välttämättä paikkaajia löydy.

Kuntasektorin työvoimapula on tullut tutuksi myös Pohjois-Karjalassa. Alueen sote-palveluista vastaavalla Siun Sotella on jatkuva haku henkilöstön suhteen päällä. Tätä juttua kirjoitettaessa Kuntarekry-sivustolta löytyi 113 Siun Soten sinne jättämää työpaikkailmoitusta.

Kun kesäaikana vakituinen väki on lomaillut, niin pula ammattilaisista on korostanut. Yhtään tilannetta ei ole helpottanut korona-aika, joka on koetellut terveydenhuollon ammattilaisten jaksamista kovalla kädellä.

-Henkilökunnan saatavuuden suhteen viime kevät ja kesä ovat olleet edellisvuotta vaikeampia. Meillä on pulaa eri tason hoitajista, ohjaajista, lääkäreistä, terapeuteista ja esimerkiksi suun terveydenhuollon osaajista. Korona selittää asia jonkin verran, mutta ei kokonaan, Siun Soten henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen arvioi Pohjois-Karjalan tilannetta.

Valtakunnallinen ratkaisu tarpeen

Hoitohenkilöstön arvostamisesta palkan muodossa on puhuttu viime vuosina paljon. Joskus on vaalisatasia saatu, mutta yhä edelleen hoitohenkilöstön työn palkkaus ja vaativuus eivät välttämättä potilastyössä kohtaa.

-Yksittäinen työnantaja tai maakunta ei tilannetta pysty yksin ratkaisemaan, vaan kyllä tässä tarvitaan toimia laajemmin. Työnantajana meillä on joitain työkaluja, joilla tilannetta voidaan parantaa, mutta koko ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan valtakunnallisia toimia, Siun Soten suunnalta arvioidaan.

Myös Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen esittää tuoreessa blogissaan kokonaisvaltaista ohjelmaa työvoimapulan hankkimiseksi. Kietäväinen korostaa kirjoituksessaan kaikkien kivien kääntämistä, eikä pelkästään yhden asian nostamista tikunnokkaan.

-Viime aikojen keskustelussa on keskitytty yksittäisten toimenpiteiden esittelyyn ja niiden alas ampumiseen, kuten eläkeläisten verovähennyksillä työhön houkuttelun osalta käydyssä keskustelussa kesällä tapahtui. Vaikuttaa siltä, ettei vieläkään tunnusteta, miten vakavasta ongelmasta on kyse, ongelmasta, joka ei yksittäisillä erillisillä toimilla ratkea. Paheneva työvoimapula vaatii useita samaan suuntaan vaikuttavia kansallisen tason ratkaisuja, kansallista ohjelmaa, Kietäväinen kirjoittaa.

Alan työvoimapula säteilee sijaisten hankinnassa. On sitten kyse kesälomien tuurauksesta tai pikaisen sairausloman paikkauksesta, niin joka paikkaan ei käsiparia enää löydy poissaolijaa paikkaamaan. Tällä viikolla Siun Sote ilmoitti jatkavansa Juuassa sijaitsevan hoitosolun lokakuun alkuun saakka. Alun perin sairaalasta kotiutuvien asiakkaiden ”välilaskupaikkana” ennen kotiin paluuta toimiva hoitosolu oli tarkoitus avata elokuun lopulla.

-Vuosia kestänyt sote-rahoituksen tiukkuus näkyy siinä, mihin meillä on tänä päivänä varaa. Millään hokkuspokkus-tempulla tilannetta ei hoideta, Bjerregård Madsen toteaa.

 Tuuraajan markkinat

Siun Sote hankkii alle kolmen kuukauden sijaisuuksiin työntekijät Sarastia Rekry Oy:n kautta. Jos sijaisuus on pidempi, niin silloin työntekijä otetaan omille palkkalistoille. Viime kuukausina Siun Sote on saanut rekrytoitua sijaisen noin 90 prosenttiin pitkäaikaisista sijaisuuksista. Lyhyissä sijaisuuksissa prosentti on 50–65 prosentin luokkaa.

-Systeemi sinällään toimii, mutta haasteeksi tulee se, että Sarastian kautta tulevat sijaiset haluavat ja voivat valita mitä vuoroja he tekevät ja missä yksikössä. Ne työntekijät, joihin meillä on työnjohtovalta joutuvat sitten tekemään ne vuorot, joihin ei tekijöitä. Tämä on hankala tilanne, sillä haluamme pitää omista hyvistä vakituisista työntekijöistä huolen antamalla heillekin hyviä vuoroja, mutta sijaiset saavat itse valita työvuoronsa tai he jättävät tulematta, Johanna Bjerregård Madsen myöntää.

Jos viime vuosituhannella ”vakituinen työpaikka” olivat ne kaksi sanaa, jotka jokainen kesätöissä raatanut halusi kuulla syksyn koittaessa, niin vuosikymmeniä myöhemmin noidenkin sanojen vetovoima on karissut.

-Meillä on tänä syksynä käynnissä kampanja, jonka puitteissa tulemme tarjoamaan kaikille kesätöissä olleille vakinaista työpaikkaa. Mutta eivät he kaikki sitä halua ottaa vastaan. Etenkin nuoret ihmiset haluavat kokeilla työntekemistä eri yksiköissä ja eri paikkakunnilla. Sama näkyy jo kesätöistä sopiessa. Ei haluta olla välttämättä koko kesää töissä, vaan valitaan pätkä sieltä ja toinen täältä, henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen kertoo.

Ei yksin soten ongelma

Eikä työvoimapula koettele pelkästään terveyskeskuksia ja sairaaloita. Kajaanin kaupungilla on tällä hetkellä avoinna esimerkiksi 2 vakituista ja yksi määräaikainen liikunnanohjaajan paikka. Tehtävänä olisi toimia uinninvalvojina ja uimaopettajina vesiliikuntakeskus Kaukavedessä.

-Kun meillä on aiemmin ollut paikkoja auki, niin meillä on jo ennen hakua ollut tiedossa henkilöitä, jotka tulevat hakemaan paikkaa. Nyt en tiedä vielä yhtään hakijaa, Kajaanin liikuntapalveluvastaava Jari Rajala toteaa.

Kajaanin ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain liikunta-alan ammattilaisia, mutta kaikilla ei ole uinninvalvojan pätevyyttä. Ja kun iso osa tulee opiskelemaan Kainuun ulkopuolelta, niin kotiseudut ja isommat kaupungit vetävät nuoria puoleensa.

Korona-aika on osaltaan vaikuttanut siihen, ettei tilapäistä opiskelijatyövoimaa ole käytössä normaalien vuosien malliin, eikä Suomen Uima- ja hengenpelastusliitto ole pystynyt järjestämään koulutuksia aiempien vuosien malliin.

-Kaukaveden palvelut pyritään viimeiseen asti pitämään auki, mutta näin vesiliikuntakeskus vaatii kaksi uinninvalvojaa. Jos sitten joku menee vesijumppia vetämään tai on uimaopettajana, niin sitten tarvitaan lisää henkilökuntaa, Rajala ynnäilee.

 Työhyvinvoinnista apua rekrytointiin

Lapissa on lähdetty parantamaan kunta-alan pito- ja vetovoimaa työnantajana laajan työhyvinvointihankkeen kautta Lapin liiton hallinnoimassa Tekijöiden Lappi – työhyvinvointia kunta-alalle -hanke ovat mukana kaikki Lapin kunnat Rovaniemeä ja Savukoskea lukuun ottamatta. Kaksivuotinen hanke käynnistyi elokuun alussa ja ESR-rahoitteisen hankkeen budjetti on lähes puoli miljoonaa euroa

Etelästä katsottuna Lappi on kaukana ja alueen kunnilla on ollut väliin rekrytointiongelmia, kun henkilöstöä on haettu eläköityvän väen tilalle. Vaikka hankkeen avulla pyritään vahvistamaan erityisesti kuntien valmistelevien viranhaltijoiden ja luottamusmiesten työhyvinvointia, niin sen uskotaan vaikuttavan myönteisesti siihen, että kunnissa avoimina oleviin työpaikkoihin uskalletaan hakupapereita lähettää. Aina välillä virkaan valittu viranhaltija on käynyt Lapissa vain pyörähtämässä.

-Lapin kunta-alan työhyvinvointia kehittämällä kuntien houkuttelevuus työnantajana paranee ja nykyinen henkilöstö sitoutuu pidemmäksi ajaksi työskentelemään kuntaorganisaatioissa. Työhyvinvointia kehittämällä tuetaan työntekijöiden tuottavuutta ja vahvistetaan positiivista kunta-alan työnantajakuvaa, uskoo hankkeen projektipäällikkö Henna Kymäläinen Lapin liitosta.

-Tulevaisuudessa rekrytointi kunnissa helpottuu, sillä työhyvinvointilähtöiset organisaatiot nähdään kilpailukykyisinä rekrytointimarkkinoilla. Kuntien houkuttelevuus paranee toimintamalleja kehittämällä ja panostamalla viihtyisään, hyvinvoivaan henkilöstöön. Lapin alueelta ei nouse enää uutisia kuntaorganisaatioiden ristiriitatilanteista, jotka vaikuttavat alueen vetovoimaisuuteen negatiivisesti, Kymäläinen jatkaa.

Maine kuntoon

Lapissa luotetaan siihen, että hyvä kello kauas kantaa. Kun työhyvinvointiin kunnissa kiinnitetään huomiota ja ongelmiin puututaan, niin pohjoisen kunnat tarjoavat entistä houkuttelevampia työympäristöjä. Ja kun kuntapäättäjien ja virkamiesten suhteet ovat kunnossa, niin hyvämaineiseen kuntaan löytyy töihin kunta-alan ammattilaisia.

-Uskon, että hankkeen pitkän aikavälin vaikutukset näkyvät kuntien valmistelevien viranhaltijoiden ja johdon työhyvinvoinnin parantumisena. Pitkällä aikavälillä työhyvinvoinnin parantuminen johtaa sairauspoissaolojen vähentymiseen, työn arvostamiseen ja sitä kautta työhön sitoutumiseen. Kuntien henkilöstöstä tulee tyytyväisempiä työhönsä, kun yhteistyö ja vuorovaikutus toisten viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa paranee, tiivistää Tekijöiden Lappi -hankkeen projektipäällikkö Henna Kymäläinen.