Päijät-Hämeessä pohditaan jo seuraavia säästötoimia

Kun rahat eivät riitä, niin päätöksiä pitää tehdä. Ja kun palveluista on kyse, niin päätökset ovat usein varsin kipeitä. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä on käynnissä parhaillaan yt-neuvottelut, joissa tavoitellaan 15 miljoonan euron pysyviä vuotuisia kustannussäästöjä. Henkilöstön vähennystarpeeksi on arvioitu 250 henkilötyövuotta.

Vaikka tavoitteessa onnistuttaisiin, niin sekään ei taida riittää. Tuoreimpien talouslukujen mukaan vuoden 2019 alijäämä on tuoreen ennusteen mukaan kasvamassa lähes 39 miljoonaan euroon. Keväällä yhtymän tuloksen arvioitiin muodostuvan 33,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.

THL:n ylijohtajan paikalta Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän toimitusjohtajaksi kesän aikana siirtynyt Marina Erhola tuntee jo tilanteen vakavuuden. Kuluvan vuoden budjetin ylittyminen lisää painetta jatkaa yt-neuvotteluja toisella kierroksella ensi vuonna tai kasvattaa ensi vuodelle kaavailtua alijäämää.

-Tilanne on vakava ja herättää huolta, mutta on muistettava, että taloudellisesti kestämätön tilanne on kehittynyt useamman vuoden kuluessa. Myös tasapainottamiseen saatetaan tarvita useampi vuosi, sanoo Erhola yhtymän tiedotteessa.

-Kaikkia palveluita ei ehkä jatkossa saa kaikkialta sieltä, mistä ennen. Oleellisinta on kuitenkin turvata maakunnan tasolla riittävät ja yhdenvertaiset palvelut kaikille alueen asukkaille, Erhola arvioi edelleen.

Palveluketjuissa kehitettävää

Ministeriksi Rinteen hallitukseen siirtynyttä Ville Skinnaria yhtymän hallituksen puheenjohtajana seurannut kokenut kuntapäättäjä Kari Lempinen (sd.) muistuttaa kuntayhtymän lyhyestä historiasta. Yhtymä aloitti toimintansa nykymuodossaan vuonna 2017.

-Tässä yhdistyi eri tasolla 3-4 eri organisaatiota, eikä hoito- ja palveluketjuja ole jostain syystä saatu vielä kuntoon. Meillä ihmiset menevät vielä liian kalliisiin hoitoihin väärään paikkaan. Ketjuissa on tapahtunut hyvää kehitystä, mutta valmista ei vielä saatu aikaan, Lempinen arvioi.

Jos edellinen hallitus olisi saanut sote-uudistuksen maaliin, niin kunnat olisivat päässeet pälkähästä. Hartiat talouden vastuunkannossa olisivat leventyneet. Kokenut kuntapäättäjä ei kuitenkaan tätä ajatusta täysin osta.

-Olemme Päijät-Hämeessä sillä sote-tiellä, minkä edellinen hallitus viitoitti. Meidän pitää nyt vain saada oma pesä kuntoon ja toimintaa tehostettua. Meillä on ollut kehitys- ja säästöohjelmia lyhyttä ja pitkää mallia, mutta mitään ei ole saatu viety maaliin. Joskus on tullut mieleen, että tämä on kuin ajelehtiva laiva, Kari Lempinen pohtii.

Kirvestä ei kuitenkaan ole heitetty kaivoon. Työtä vain on paljon tehtävänä.

-Yritetään kääntää suuntaa, mutta se iso laiva vain kääntyy hitaasti. Tehokkuutta tulee, kun prosesseja saadaan kuntoon. Henkilöstöltä on tullut 1400 ehdotusta toiminnan tehostamiseksi. Osa keinoista on samoja, mutta kyllä tätä työtä tosissaan tehdään, kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Kari Lempinen vakuuttaa.

Kenet jätetään hoivaa vaille?

Toimintojen tehostaminen tarkoittaa sote-palveluissa hyvin usein palveluiden heikentämistä syrjäseuduilla ja toimintojen keskittämistä suurempiin keskuksiin. Padasjoella tosiasiat tunnistetaan ja tunnustetaan. Alijäämää toki syntyy, mutta välttämättä budjetointi ei ole ollut kasvavaan palvelutarpeeseen nähden kohdillaan.

-Kaikki perustuu alibudjetointiin. Väki ikääntyy ja palveluita vain tarvitaan kuntalaisille lisää. Sille ei vain voi mitään. Ne, jotka ovat sitä mieltä, että tällä rahalla pitää pärjätä, niin nostakoon käden ylös ja ilmoittakoon, että ketkä potilaat jätetään hoitamatta, Padasjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Antti Räsänen (kok.) kehottaa.

Vajaan 3000 asukkaan kunnassa on jo huomattu kehityskulku palvelujen keskittymisen muodossa. Padasjoen terveyskeskuksen vuodeosaston päälle vedettiin henkselit heti yhteistyön alkuvaiheessa. Sama oli vuodeosastojen kohtalo myös Asikkalassa, Iitissä ja Lahden Nastolassa.

-Meidän osalta on jo kohtuullisen paljon palveluja ajettu alas, Räsänen huomauttaa.