Päiväkotien yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon suunnittelussa kuultava myös huoltajia
Lakimuutos tarkintaa varhaiskasvatuksen kirjauksia ja käytäntöjä.
Yhdenvertaisuuslakiin on tullut muutoksia, joista keskeinen koskee varhaiskasvatusta.
Lainsäädäntö muuttui kesäkuun alussa, josta alkaen tasa-arvosuunnitelmasta tuli päiväkotikohtaista. Aiemmin suunnitelman teko on ulotettu kouluihin. Yhdenvertaisuussuunnittelun ja sen edistämisen velvollisuus ulotettiin koskemaan varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palvelutuottajia.
Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan on lain mukaan huolehdittava siitä, että varhaiskasvatuksen toimipaikassa on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Laki edellyttää jokaista varhaiskasvatuksen toimipaikkaa laatimaan toimipaikkakohtaisen yhdenvertaisuussuunnitelman. Sekä varhaiskasvatuksen järjestäjien että palveluntuottajien on velvollisuus laatia omat suunnitelmat.
Varhaiskasvatuspäällikkö Marianna Kokko Nurmijärveltä on sitä mieltä, että laki auttaa henkilöstöä havainnoimaan toimintaa ja itseään aiempaa järjestelmällisemmin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden asioissa.
– Teemme meillä kirjaamisista hyvin konkreettista, arkeen liittyvää. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus näkyvät vaikkapa siinä, millaisia kirjoja valitsemme päiväkotiin. Samalla meitä opetetaan toimimaan nykyaikaisesti varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti.
Kokko toivoo, että tärkeät teemat ymmärretään kunnissa nimenomaan käytännön asioiksi sekä osaksi toiminnan suunnittelua.
Raportoinnista ei aiota Nurmijärvellä tehdä pitkää kirjallista raporttia vaan käytäntöön vietävät asiat tiivistetään yhteen A4-lomakkeeseen. Siihen kirjataan tavoitteet, toimenpiteet ja arvioinnit.
Mukaan saadaan myös lapset ja vanhemmat. Lapsien kanssa asioita voidaan käydä läpi esimerkiksi kuvien avulla. Vanhempien kanssa taas teemat otetaan puheeksi heidän kanssaan käytävissä keskusteluissa, jotka pidetään varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti muutoinkin.
– Teimme mittavan huoltajakyselyn, jossa huomasimme monen vanhemman kiinnittäneen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon asioihin huomiota. Vanhemmat haluavat keskustella niistä, sillä ne ovat esillä muutoinkin yhteiskunnassa.
– Kouluissa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat ovat olleet meitä ennen. On hyvä, että nyt kiinnitetään huomiota asioihin myös pienimpien lasten osalta.
”Tuttuja teemoja”
Nurmijärvellä esihenkilöt on perehdytetty muutokseen, ja he alkavat työstää uusia käytäntöjä omissa yksiköissään elokuussa.
– Päiväkotien johtajat ovat ottaneet tilanteen hyvin vastaan ja ymmärtävät asioiden merkityksen. Työyhteisöissä vaaditaan vielä hyvää keskustelua, jotta kaikki saadaan sitoutumaan mukaan.
Keskustelussa on avattava terminologiaa, sillä yhdenvertaisuus-sana voidaan ymmärtää monin eri tavoin.
Keskustelua, toimintaa ja raportointia varten on yksikköjä varten valmiina käsikirja, suunnitelmat ja työkalut. Niistä selviää esimerkiksi, kuinka tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta voidaan havainnoida. Opetushallitukselta tuli ohjeistusta, tosin melko myöhään huhtikuussa.
– Tiesimme kuitenkin mitä odottaa.
Kokon mielestä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden käsitteleminen on yksi tehtävä muiden joukossa. Hän vertaa tilannetta kiusaamisen ehkäisemisen suunnitteluun, jota on tehty järjestelmällisesti vuosikausia.
Varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Piia Larinen Lahdesta on samoilla linjoilla. Hän huomauttaa, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden teemoja on aiemminkin käsitelty ja kuvattu varhaiskasvatussuunnitelmassa.
Lakimuutos tarkentaa kirjauksia ja käytäntöjä.
– Paikallisesti ratkaistavaksi jää, miten suunnittelu ja kirjaamiset käytännössä tehdään.
Hänen mielestään Opetushallituksen ohjaavat materiaalit tukevat hyvin konkreettista ja käytännönläheistä työskentelyn suunnittelua.
Myös vanhempia kuultava
Tasa-arvosuunnitelma on tehtävä jo kuluvana vuotena, yhdenvertaisuuden osalta varhaiskasvatuksella on kahden vuoden siirtymäaika.
Suunnitelma pitää tehdä yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Järjestäjän ja palveluntuottajan on lisäksi varattava lapsille ja huoltajille mahdollisuus tulla kuulluksi.
Kunnan vastuulla on huolehtia siitä, että perhepäivähoitoa ja kunnallista avointa varhaiskasvatustoimintaa varten laaditaan yhteiset yhdenvertaisuussuunnitelmat yhteistyössä toimijoiden kanssa.
Yksityisen palveluntuottajan järjestämä avoin varhaiskasvatus ei kuulu varhaiskasvatuslain piiriin, ja se jää näin ollen myös tämän sääntelyn ulkopuolelle.
Kuntissa on tarkistettava, että kunnan hallintosäännöstä löytyy määräys yhdenvertaisuussuunnitelman hyväksyvästä viranomaisesta.
”Onko raportointi välttämätöntä?”
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuussuunnittelulla voidaan ehkäistä syrjintää ja edistää yhdenvertaisuutta sekä lasten oikeuksien toteutumista.
Lakimuutoksen halutaan myös vahvistavan ja selkeyttävän varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan sekä koulutuksen järjestäjän vastuuta puuttua tiedossa olevaan häirintään.
Kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta sanoo, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat tärkeitä asioita, joiden tulee olla kunnossa mutta joiden puolesta on tehty töitä varhaiskasvatuksessa ennen lakimuutostakin.
– On hyvä kysymys, tarvitaanko tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä erillisiä suunnitelmia ja olisiko ollut muita mahdollisuuksia kuin lainsäädännöllisin kirjauksin vaikuttaa tilanteeseen.
Lahtinen korostaa useaan otteeseen asian merkityksellisyyttä mutta pohtii lisätyötä, tuleeko raportoinnista sittenkin lisätyötä. Kasvattajat ja pedagogit ovat muutoinkin arvostelleet raportoitavan työn määrää ja kertoneet sen vievän aikaa työltä, johon heidät on palkattu.
Laki edellyttää toimipaikkakohtaista raportointia.
– Yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta täytyy keskustella, mutta itseäni pohdituttaa, mikä merkitys tässä on erillisillä dokumentoinneilla.
