Paljon palveluja käyttäviä ei edelleenkään tunnisteta, vain osassa sote-organisaatioita työvälineet heidän tunnistamisekseen
Tuoreessa raportissa huomautetaan, että sote-palveluissa on puutteita erityisesti ennakoimisessa, toisin sanoen paljon palveluja tarvitsevien tilannetta ei tunnisteta ennen kuin palvelujen tarve pääsee kasvamaan suureksi.
Vain noin kolmanneksella sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioista on käytössä toimintamalleja tai työvälineitä monialaisia palveluja tarvitsevien tunnistamiseksi. Tämä selvisi valtioneuvoston julkaisemassa raportissa nimeltä Monialaisen palvelutarpeen tunnistaminen sosiaali-, terveys- ja työvoimapalveluissa.
Selvitysten mukaan soten asiakkaista noin 10 prosenttia tuottaa noin 80 prosenttia työvoima-, sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Näiden asiakkaiden taustalla voi olla esimerkiksi työttömyys, työkyvyttömyyseläke, päihdeongelmat, heikentynyt terveys, krooniset sairaudet ja yleinen tyytymättömyys elämäntilanteeseen.
Kun palvelujärjestelmät ovat hajanaisia, tietojärjestelmät erillään eikä tunnistamiseen ole työkaluja, paljon palveluja tarvitsevat jäävät tunnistamatta.
He saattavat käyttää palveluja päällekkäin tai siten, etteivät ne vastaa heidän todellista tarvettaan.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kukaan ei välttämättä koordinoi ja ohjaa palvelujen käyttöä. Käytännön asiakastilanteissa sote-ammattilaisten voi olla vaikeaa tunnistaa useita eri palveluja tarvitsevat muiden joukosta.
Sydänpotilaille eri hoitopolkuja
Millaisin keinoin monia eri palveluja tarvitsevien tilannetta on pyritty auttamaan? Raportti nostaa esille muun muassa Pirkanmaan Suuntiman, jota ei aluksi kehitetty paljon palveluja tarvitsevien tunnistamiseen mutta joka toimii hyvänä apuvälineenä.
Koordinointipäällikkö Leena Kuusisto Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä kertoo, että palvelu lähti paikallisen sydänpiirin aktiivisuudesta. Sydänpotilaat olivat kyselleet, eikö heidän hoidossaan olisi mahdollista ottaa huomioon kunkin omia voimavaroja. Palvelupolut voisivat olla erilaisia.
Suuntima-palvelu perustuu kysymyksiin, joihin ammattilainen ja potilas vastaavat yhdessä. Asiakasta pyydetään arvioimaan omia voimavaroja, ja ammattilainen antaa oman näkemyksensä tilanteesta.
Vastausten perusteella asiakkaalle ehdotetaan yhtä neljästä eri asiakkuuspolusta.
Kuusiston mukaan Suuntiman yksi iso ansio on, että se auttaa suuntaamaan ammattilaisten tuen niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Osa potilaista on omatoimisia ja esimerkiksi kykenee hyödyntämään digitaalisia palveluja.
Suuntima käy sydänpotilaiden lisäksi muillekin asiakasryhmille, kuten diabeetikoille, mutta Kuusisto toivoo sen leviävän moniasiakkuuksiin laajemminkin. Tarkoitus on kehittää siitä apuvälinettä myös sosiaalialan ammattilaisille.
Kuusisto huomauttaa, kuinka monipalveluasiakkaille on erityisen tärkeää saada avukseen koordinoiva ammattilainen, joka järjestää asiointia muidenkin ammattilaisten kanssa.
Hänen mielestään yksi ongelma Suuntiman kaltaisen palvelun käytön laajentamisessa ovat sähköiset ohjelmat. Ne tulisi saada pelaamaan paremmin yhteen.
Asiakasohjaajia ja case managereita
Siun sote -kuntayhtymässä on käytössä monia eri palveluja käyttäviä varten yhteisasiakkaiden asiakasohjaus, jonka raportti nostaa esiin niin ikään. Siinä asiakkaan koko tilanne kartoitetaan, hänelle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma ja koordinoidaan kokonaisuuden toteutumista.
Kolmella terveysasemalla pilotoitu toimintamalli on tarkoitus laajentaa vaiheittain koko maakuntaan.
Yhteisasiakkaiden asiakasohjauksessa kartoitetaan asiakkaan koko tilanne, laaditaan yksilöllinen suunnitelma hoidosta sekä koordinoidaan kokonaisuutta.
Tarkoitus on, että asiakas saa avun ja palvelun yli sektorirajojen. Kun turhat käynnit ja päällekkäinen työ vähenevät, säästetään organisaation kustannuksia, mutta samalla potilasturvallisuus paranee.
Päijät-Hämeessä puolestaan on käytössä case manager -malli, jossa asiakaspäälliköt luotsaavat paljon terveydenhuollon palveluja käyttäneitä. Malli sai alkunsa havainnosta, että päivystyksessä ja muissakin palveluissa käy paljon samoja asiakkaita yhä uudelleen mutta kukaan ei ota vastuuta heidän kokonaistilanteestaan.
Case managereina eli asiakaspäällikköinä työskentelee neljä terveydenhuollon ammattilaista, jotka ottavat vastuun asiakkaidensa tilanteeseen tutustumisesta yhdessä asiakkaan, omaisten ja henkilökunnan kanssa.
Jakakaa kokemuksia!
Valtioneuvoston julkaisema raportti huomauttaa, että eri alueiden välineet ja toimintamallit ovat vaihtelevat paljon ja poikkeavat toisistaan esimerkiksi siinä, kuinka laajasti niiden avulla saadaan tietoa asiakkaan tilanteesta ja tarpeista.
Ammattilaisten arkea ovat tilanteet, joissa asiakas on turhautunut kertomaan tilanteestaan useille eri ammattilaisille tai ei tiedä, miten hän saisi palveluja.
– Mitä tämän jälkeen tapahtuu, riippuu pitkälti siitä, onko organisaatioon luotu toimintaohjeet, joiden mukaan asiakkaan tilanteen tarkempi selvittäminen toteutetaan. Optimaalisessa tilanteessa organisaatiossa on olemassa selkeä, kaikkien toimijoiden tuntema toimintamalli, joka käynnistetään tarpeen vaatiessa ja jonka jatkuvaan kehittämiseen on sitouduttu, raportissa huomautetaan.
Siinä kehotetaan jakamaan ja pohtimaan yhdessä eri toimintamallien hyviä ja huonoja kokemuksia.
